[1] Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
[2] Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
[3] Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
[4] Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
[5] Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
[6] Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
[7] Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
[8] »Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
[9] jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
[10] Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: ’He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni’.
[11] Ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni’.»