[1] Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
[2] veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
[3] Sanokaa Jumalalle: »Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!» Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
[4] Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela.
[5] Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
[6] Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
[7] Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela.
[8] Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
[9] Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
[10] Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
[11] Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
[12] Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
[13] Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
[14] joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
[15] Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela.
[16] Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
[17] Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
[18] Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
[19] Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
[20] Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.