[1] Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
[2] Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
[3] Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
[4] Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
[5] että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
[6] Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
[7] Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
[8] Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
[9] Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
[10] Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
[11] Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
[12] Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
[13] Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
[14] Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
[15] Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
[16] Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
[17] Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
[18] Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
[19] He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
[20] he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
[21] He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
[22] ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
[23] Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
[24] He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
[25] He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
[26] Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
[27] kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
[28] He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
[29] He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
[30] Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
[31] Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
[32] He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
[33] Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
[34] He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
[35] vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
[36] He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
[37] Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
[38] He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
[39] Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
[40] Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
[41] Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
[42] Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
[43] Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
[44] Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
[45] Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
[46] Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
[47] Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
[48] Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: »Amen. Halleluja!»