[1] Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
[2] Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
[3] Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
[4] Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
[5] Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
[6] Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
[7] Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
[8] Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
[9] ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
[10] Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
[11] Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
[12] Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
[13] Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
[14] Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
[15] Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
[16] Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
[17] Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
[18] Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
[19] Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
[20] Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!