[1] Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
[2] Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
[3] hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
[4] joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
[5] joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
[6] Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
[7] Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
[8] Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
[9] Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
[10] Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
[11] Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
[12] Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
[13] Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
[14] Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
[15] Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.
[16] Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.
[17] Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,
[18] niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.
[19] Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia.
[20] Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen.
[21] Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.
[22] Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.