[1] Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
[2] Minä sanon Herralle: »Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää»;
[3] ja pyhille, jotka maassa ovat: »Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni».
[4] Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.
[5] Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.
[6] Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
[7] Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.
[8] Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
[9] Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
[10] Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
[11] Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.