[1] Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: »Liljat»; Aasafin todistus; virsi.
[2] Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi.
[3] Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.
[4] Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
[5] Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?
[6] Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;
[7] olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
[8] Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
[9] Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.
[10] Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.
[11] Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.
[12] Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.
[13] Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?
[14] Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.
[15] Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu
[16] ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
[17] Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.
[18] Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
[19] Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme. Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.