[1] Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
[2] Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!
[3] Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. Sela.
[4] Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.
[5] Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.
[6] Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.
[7] Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.
[8] Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.
[9] Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.
[10] Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.
[11] Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.
[12] Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi;
[13] sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä. Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.