[1] Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
[2] – Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
[3] Silloin Job sanoi Herralle:
[4] – Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.
[5] Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti. Jumalan toinen puhe
[6] Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
[7] – Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
[8] Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?
[9] Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?
[10] Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!
[11] Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!
[12] Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!
[13] Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.
[14] Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
[15] Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
[16] mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
[17] Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.
[18] Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.
[19] Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.
[20] Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.
[21] Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.
[22] Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.
[23] Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.
[24] Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?
[25] Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin? Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan,
[26] sitooko ruokoköytesi sen kidan, lävistääkö atraimesi sen leuan?
[27] Rukoileeko se sinulta armoa, yrittääkö se lepytellä sinua?
[28] Suostuuko se sinun ehtoihisi, antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi?
[29] Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään, annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi?
[30] Käytkö siitä kauppaa toisten pyyntimiesten kanssa, meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille?
[31] Isketkö sen kyljen täyteen väkärautoja, lävistätkö harppuunalla sen pään?
[32] Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi, ajattele, millainen kamppailu siitä nousee, ja jätä se rauhaan!