[1] Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
[2] – Kuunnelkaa minun puhettani, te viisaat miehet, te, joilla on paljon tietoa, tarkatkaa, mitä minä sanon!
[3] Kieli maistelee ruoan, korva koettelee sanat.
[4] Tutkikaamme siis yhdessä, mikä on oikein, selvittäkäämme, mikä on hyvää.
[5] Job sanoo: »Minä olen syytön, Jumala on kohdellut minua väärin!
[6] Vaikka puhun totta, valehtelijana minua pidetään, vaikka en ole tehnyt syntiä, nuolet lävistävät minut.»
[7] Millainen mies onkaan tämä Job! Niin kuin vesi virtaa, niin virtaa pilkkapuhe hänen huuliltaan.
[8] Pahantekijöiden seuraan hän lyöttäytyy, jumalattomien joukossa hän kulkee.
[9] Näin hän sanoo: »Ei kannata ihmisen olla Jumalalle mieliksi!»
[10] Kuulkaa siis minua, te viisaat miehet! Mahdotonta ajatella, että Jumala tekisi väärin, että Kaikkivaltias toimisi vastoin oikeutta.
[11] Hän rankaisee ihmistä tekojen mukaan. Miten mies vaeltaa, sen mukaan hänet palkitaan.
[12] Totisesti, Jumala ei tee vääryyttä, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.
[13] Kuka on antanut maan hänen hallintaansa? Kuka on uskonut hänen hoitoonsa maanpiirin?
[14] Jos hän ajattelisi vain itseään ja vetäisi pois henkensä, elämän henkäyksen,
[15] koko luomakunta menehtyisi hetkessä ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun.
[16] Jos sinulla on järkeä, kuuntele nyt, mitä minä sanon.
[17] Voisiko joku, joka halveksii oikeutta, pidellä kaikkeuden suitsia? Sanotko sinä vanhurskasta Jumalaa väärintekijäksi,
[18] häntä, joka sanoo kuninkaalle: »Sinä kelvoton!» ja mahtimiehelle: »Sinä roisto!»
[19] Ei hän pidä ruhtinaiden puolta, hän ei aseta ylhäistä köyhän edelle – kaikkihan he ovat hänen kättensä tekoa.
[20] He kuolevat äkkiä, keskellä yötä, kansat nousevat, kansat katoavat, valtiaat pyyhkäistään sivuun ihmiskäden koskematta.
[21] Sillä hänen silmänsä tarkkaavat ihmisten teitä, hän näkee kaikki heidän askelensa.
[22] Ei ole niin mustaa pimeyttä, että pahantekijä voisi siihen kätkeytyä.
[23] Ei Jumala ilmoita hetkeä, jolloin ihminen kutsutaan tuomiolle.
[24] Ei hän kuulustele ketään. Hän murskaa mahtavat ja asettaa heidän paikalleen toiset miehet.
[25] Hän seuraa tarkoin heidän toimiaan, yön tullen hän syöksee heidät alas ja murskaa heidät.
[26] Hän rankaisee heitä heidän rikoksistaan julkisella paikalla, kaikkien nähden,
[27] koska he ovat poikenneet hänen teiltään eivätkä enää kulje hänen askelissaan.
[28] He eivät kuule kurjien itkua – Jumala sen kuulee.
[29] Mutta jos Jumala pysyy vaiti, kuka voi häntä syyttää? Jos hän peittää kasvonsa, kuka hänet näkee? Mitä voivat kansat tai ihmiset,
[30] kun jumalaton hallitsee maata ja saattaa kansan lankeamaan?
[31] Pitäisikö Jumalan sanoa: »Minä olen erehtynyt. Nyt en enää tee väärin.
[32] Opeta sinä minulle se mitä minä en ymmärrä! Ehkä olen tehnyt vääryyttä, mutta enää en tee.»
[33] Sinunko mielesi mukaan hänen pitäisi palkita ja rangaista? Sinähän tässä olet kapinoinut. Sinun on nyt ratkaistava asia, ei minun. Jos jotakin tiedät, sano se!
[34] Minulle sanovat viisaat miehet, nuo, jotka minua kuuntelevat:
[35] »Job puhuu ajattelemattomasti, hänen sanoistaan puuttuu ymmärrys.»
[36] Jatkukoot siis hänen koettelemuksensa, kun hän yhä vain puhuu pilkkaajan tavoin.
[37] Hän on tehnyt syntiä, hän kapinoi. Hän ojentaa meille kätensä mutta jatkaa puhettaan Jumalaa vastaan.