[1] Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
[2] – Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?
[3] Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
[4] Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!
[5] Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli?
[6] Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,
[7] kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?
[8] Kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?
[9] Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren, myrskypilvillä sen kapaloin.
[10] Minä laadin sille lait ja rajat ja asetin portit ja salvat sen tielle,
[11] sanoin: »Tähän asti, ei edemmäs! Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja.»
[12] Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,
[13] niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?
[14] Aamuruskon syttyessä maa muuttuu kuin savi, johon painetaan sinetti: kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.
[15] Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa. Röyhkeän käsivarsi murskataan.
[16] Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan?
[17] Nousivatko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?
[18] Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten? Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!
[19] Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?
[20] Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa?
[21] Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen niitä, niin suuri on päiviesi luku!
[22] Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot?
[23] Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten.
[24] Tunnetko valon kulkutiet? Mistä nousee polttava itätuuli?
[25] Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle, kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?
[26] Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?
[27] Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan, niin että se vehmaana viheriöi?
[28] Kuka on sateen isä? Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?
[29] Kenen kohdusta syntyy jää, kenen sylistä taivainen huurre,
[30] kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?
[31] Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet?
[32] Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?
[33] Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?
[34] Kantaako äänesi pilviin asti, kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?
[35] Sinkoatko sinä salamoita, sanovatko ne sinulle: »Tässä olen, käske»?
[36] Kuka on antanut iibislinnulle viisauden? Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?
[37] Kuka viisas voi laskea pilvien luvun? Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,
[38] kun maa on kuin valettua metallia ja multa on kovettunut kokkareiksi?
[39] Sinäkö metsästät leijonalle saaliin, sinäkö ruokit sen pennut,
[40] kun ne kyyristelevät luolassaan tai odottavat tiheikössä?
[41] Sinäkö tuot ruoan korpille, kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?