[1] Job vastasi ja sanoi:
[2] »Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
[3] Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
[4] Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
[5] Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
[6] Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan.» –
[7] »Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
[8] tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
[9] Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
[10] hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?» –
[11] »Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?»
[12] »Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä.» –
[13] »Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
[14] Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
[15] Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
[16] Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
[17] Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
[18] Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
[19] Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
[20] Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
[21] Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
[22] Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
[23] Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
[24] Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
[25] He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet.»