[1] Korahilaisten psalmilaulu. Laulunjohtajalle. Kuorolauluna laulettavaksi. Esrahilaisen Hemanin virsi.
[2] Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi.
[3] Nouskoon rukoukseni sinun kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen!
[4] Paljon, ylen määrin olen kärsinyt, olen tuonelan kynnyksellä.
[5] Toistenkin mielestä olen valmis hautaan. Minä olen kuin voimansa menettänyt soturi,
[6] olen jäänyt yksin, kuin olisin jo kuollut. Minä virun kuin kaatuneet haudoissaan – nuo, joita sinä et enää muista, joita kätesi ei auta.
[7] Sinä olet syössyt minut syvyyksien perille, pimeään, pohjattomaan kuiluun.
[8] Sinun vihasi on raskaana ylläni, sinun aaltosi vyöryvät pääni päällä. (sela)
[9] Sinä olet karkottanut ystävät luotani, niin kammottavaksi olet minut tehnyt. Olen kuin vanki, en pääse vapaaksi.
[10] Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin, kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja ojennan käsiäni sinua kohti.
[11] Ethän sinä kuolleille tee ihmeitä, eivät varjot nouse sinua ylistämään. (sela)
[12] Ei haudassa kerrota, että sinä armahdat, ei kadotuksessa, että olet uskollinen!
[13] Tunnetaanko pimeydessä ihmeitäsi, puhutaanko hyvyydestäsi unohduksen maassa?
[14] Mutta minä huudan sinua, Herra, heti aamulla nousevat rukoukseni eteesi.
[15] Herra, miksi olet hylännyt minut, miksi kätket minulta kasvosi?
[16] Nuoruudesta saakka on osani ollut kova ja kuolema on uhannut elämääni. Näännyksiin asti olen kantanut hirveää kuormaa, jonka olet minulle pannut.
[17] Sinun vihasi on kulkenut ylitseni, kauhut musertavat minut.
[18] Kaiken päivää ne saartavat minua kuin vedet, ne piirittävät minua joka puolelta.
[19] Kaikki ystäväni sinä olet karkottanut, nyt on seuranani vain pimeys.