[1] Laulunjohtajalle. Korahilaisten laulu. Korkea ääniala.
[2] Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.
[3] Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
[4] Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (sela)
[5] Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
[6] Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
[7] Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään.
[8] Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)
[9] Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja, hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla.
[10] Koko maailmasta hän hävittää sodat, hän särkee jousen ja taittaa keihään, hän tuhoaa kilvet tulessa.
[11] »Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa.»
[12] Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)