[1] Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi.
[2] Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
[3] Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen.
[4] He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä.
[5] Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
[6] Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan.
[7] Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta,
[8] mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään.
[9] Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela)
[10] Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana.
[11] Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken.
[12] Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan.
[13] Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi.
[14] Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi.
[15] Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä.
[16] Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni,
[17] kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä.
[18] Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi.
[19] Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi.
[20] Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä.
[21] Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
[22] sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet.
[23] Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.
[24] Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää!
[25] Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme?
[26] Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun.
[27] Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden!