[1] Laulunjohtajalle. Jedutunin mukaan. Daavidin psalmi.
[2] Minä ajattelin: »Olen varuillani, etten syyllisty puheissani syntiin. Minä sinetöin suuni, pysyn vaiti, kun jumalattomia on paikalla.»
[3] Niin minä pidin suuni kiinni, olin mykkänä, minä vaikenin, mutta turhaan: tuskani vain yltyi.
[4] Sydämeni oli kuin tulessa, huokaukseni olivat kuumat kuin liekki. Minun täytyi avata suuni ja puhua.
[5] Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen!
[6] Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni. (sela)
[7] Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.
[8] Herra, onko minulla vielä toivoa? Kaikki on sinun varassasi.
[9] Päästä minut kaikista synneistäni, älä anna minun joutua houkkien häväistäväksi.
[10] Minä olen nyt vaiti, en avaa suutani, sillä sinulta tulee kaikki.
[11] Ota vitsauksesi minun päältäni, en kestä enää kätesi iskuja.
[12] Kun sinä kuritat ja rankaiset ihmistä hänen syntiensä vuoksi, sinä teet lopun hänen kukoistuksestaan, niin kuin koi tuhoaa vaatteen. Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset! (sela)
[13] Kuule rukoukseni, Herra, ota vastaan avunhuutoni. Älä ole kuuro minun itkulleni! Minä olen muukalainen, etsin sinulta turvaa, olen koditon niin kuin olivat isänikin.
[14] Käännä pois syyttävä katseesi, jotta saisin jälleen iloita, ennen kuin menen pois eikä minua enää ole.