[1] Laulunjohtajalle. Kuorolauluna. Daavidin virsi.
[2] Mieletön se, joka ajattelee: »Ei Jumalaa ole.» Turmeltuneita ovat ne, jotka näin ajattelevat, inhottavia heidän tekonsa. Kukaan heistä ei tee hyvää.
[3] Jumala katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa.
[4] Kaikki he ovat hylänneet hänet, kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.
[5] Eivätkö he mitään käsitä, nuo väärintekijät? He syövät minun kansaani, syövät sitä kuin leipää. He ovat unohtaneet Jumalan.
[6] Vielä he joutuvat kauhun valtaan – ennennäkemättömän kauhun – sillä Jumala lyö hajalle kansansa vainoojien luut. Jumala on heidät hylännyt, ja häpeä on heidän osansa.
[7] Kunpa Siionista jo tulisi apu Israelille! Kun Jumala kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.