Skip to content
Opens in a new window

[1] Laulunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Tämän Daavid lauloi Herralle sen jälkeen, kun Herra oli pelastanut hänet Saulin ja kaikkien vihollisten käsistä.

[2] Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani.

[3] Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.

[4] Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan.

[5] Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat.

[6] Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.

[7] Silloin minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.

[8] Maa järisi ja järkkyi, vuorten perustukset vavahtelivat. Hänen vihansa sai ne horjumaan.

[9] Hänen sieraimistaan nousi savu ja kaiken nielevä liekki hänen suustaan, se suitsusi hiilten hehkua.

[10] Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas pimeä pilvi jalkojensa alla.

[11] Hän lensi kerubi ratsunaan ja kiiti tuulen siivin.

[12] Hän otti verhokseen pimeyden, majakseen synkät vedet, raskaat pilvet.

[13] Hänen edellään kulki häikäisevä valo, siitä sinkosi rakeita ja tulisia hiiliä.

[14] Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, hän viskoi rakeita ja tulisia hiiliä.

[15] Hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset, hän kauhistutti heidät salamoillaan.

[16] Meren lähteet paljastuivat, maanpiirin perustukset tulivat näkyviin, kun sinä, Herra, käskit merta, kun sinun raivosi myrsky puhalsi sen yli.

[17] Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä.

[18] Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.

[19] He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra.

[20] Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun.

[21] Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat.

[22] Minä olen kulkenut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalasta.

[23] Hänen käskynsä ovat alati mielessäni, hänen lakejaan minä en koskaan hylkää.

[24] Olen ollut vilpitön hänen edessään, olen varonut lankeamasta syntiin.

[25] Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, koska tekoni ovat puhtaat hänen edessään.

[26] Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle, vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön.

[27] Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan, mutta kieron sinä johdat harhaan.

[28] Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas.

[29] Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.

[30] Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muurien yli.

[31] Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa.

[32] Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka on turvamme, jollei Jumalamme?

[33] Jumala vyöttää minut voimalla, hän osoittaa minulle oikean tien.

[34] Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille.

[35] Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni jännittämään sotajousta.

[36] Herra, sinä asetut kilveksi eteeni, sinun oikea kätesi tukee minua, sinun apusi tekee minut vahvaksi.

[37] Sinä teet varmoiksi askeleeni, polveni eivät horju.

[38] Minä ajan takaa vihollisiani ja saan heidät kiinni, palaan vasta, kun heitä ei enää ole.

[39] Minä lyön heidät, eivätkä he enää nosta päätään. He sortuvat jalkojeni alle.

[40] Sinulta minä saan voiman taisteluun, vastustajani sinä kaadat jalkojeni alle.

[41] Sinä ajat viholliseni pakoon, ja minä teen heistä lopun.

[42] He huutavat, mutta kukaan ei auta. He kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.

[43] Minä murskaan heidät tomuksi tuuleen, poljen heitä kuin katujen lokaa.

[44] Sinä pelastit minut, kun kansa kapinoi, asetit minut hallitsemaan myös vieraita maita. Kansat, joita en tuntenut, ovat nyt valtani alla.

[45] Ne tottelevat jo ennen kuin käsken, muukalaiset liehittelevät minua.

[46] Heidän voimansa on hervonnut, vavisten he tulevat ulos linnoituksistaan.

[47] Herra elää! Kiitetty olkoon puolustajani, ylistetty Jumala, minun turvani!

[48] Jumala kostaa puolestani ja saattaa kansat minun valtani alle.

[49] Hän vapauttaa minut vihollisteni käsistä, antaa voiton vihamiehistäni, vainoojista hän minut päästää.

[50] Siksi kiitän kansojen keskellä sinua, Herra, laulan kiitosta sinun nimellesi.

[51] Sinä teet voittoisaksi kansasi kuninkaan, sinä olet uskollinen sille, jonka olet voidellut, Daavidille ja hänen suvulleen, nyt ja aina.

Psalmien Kirja — Chapters