[1] Daavidin valituspsalmi, jonka hän lauloi Herralle benjaminilaisen Kusin puheiden tähden.
[2] Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan. Pelasta minut vainoojiltani, auta minua.
[3] Muuten vihamies käy kurkkuuni kuin leijona: se sieppaa saaliinsa ja vie pois, eikä kukaan voi auttaa.
[4] Herra, minun Jumalani, jos olen syyllinen, jos pahat teot tahraavat käsiäni,
[5] jos olen pettänyt lähimmäiseni luottamuksen, jos olen riistänyt jotakin siltä, joka nyt suotta minua syyttää,
[6] niin ajakoon vihollinen minua takaa, ottakoon minut kiinni, tallatkoon minut maahan ja polkekoon kunniani lokaan! (sela)
[7] Herra, tule vihasi voimassa minun vihollisteni raivoa vastaan. Riennä avukseni, Herra, sinä, jonka käsissä on oikeus!
[8] Kutsu eteesi kaikki kansat, asetu istuimellesi korkeuteen!
[9] Herra, sinä kansojen tuomari, anna oikeuden tapahtua minulle, minä olen syytön.
[10] Tee loppu jumalattomien pahuudesta, mutta viatonta vahvista, sinä vanhurskas Jumala, sinä joka tutkit sydämen ja ajatukset.
[11] Minun kilpeni on Jumala, hän on vilpittömien auttaja.
[12] Jumala on vanhurskas tuomari, hän langettaa tuomioita joka päivä.
[13] Vihollinen teroittaa taas miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää.
[14] Hän tekee aseensa tappaviksi, nuolensa polttaviksi.
[15] Hän hautoo pahoja aikeita, kantaa sisimmässään tuhoa, synnyttää valhetta.
[16] Hän kaivaa kuopan, kaivaa sen syväksi, mutta putoaa itse omaan kuoppaansa.
[17] Hänen pahuutensa kääntyy häntä itseään vastaan, hänen väärät tekonsa kasautuvat hänen oman päänsä päälle.
[18] Minä kiitän Herraa hänen oikeista tuomioistaan, ylistän Herran, Korkeimman, nimeä!