[1] Halleluja! Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
[2] Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää?
[3] Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti, jotka aina tekevät niin kuin oikein on.
[4] Herra, sinä olet armollinen kansallesi – muistathan myös minua! Auta minua, ota minut huomaasi,
[5] että saisin kokea valittujesi onnen, että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee, ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.
[6] Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin, pahoin me olemme tehneet, eläneet jumalattomasti.
[7] Kun isämme olivat Egyptissä, he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi. Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi, he eivät sitä mieleensä painaneet. Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.
[8] Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden, hän osoitti voimansa ja suuruutensa.
[9] Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui, ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki, merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.
[10] Hän pelasti heidät vainoojien käsistä, vapautti heidät vihollisen vallasta.
[11] Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ainoakaan ei jäänyt henkiin.
[12] Silloin isämme uskoivat hänen sanansa ja lauloivat hänelle kiitosta.
[13] Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa, eivät odottaneet hänen neuvojaan.
[14] Autiomaassa he kävivät ahnaiksi ja koettelivat Jumalaa.
[15] Hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta istutti heihin hivuttavan taudin.
[16] Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosesta ja Aaronia, Jumalan pyhää.
[17] Silloin maa aukeni ja nieli Datanin, hautasi alleen Abiramin joukon.
[18] Tuli leimahti leirin keskellä, liekki poltti jumalattomat.
[19] Horebin juurella he valoivat sonnin ja kumarsivat tekemäänsä patsasta.
[20] He vaihtoivat Herran, Kunniansa, ruohoa syövän naudan kuvaan.
[21] He unohtivat Jumalan, pelastajansa, hänet, joka teki suuria Egyptissä,
[22] Haamin maassa ihmeellisiä töitä, pelottavia tekoja Kaislamerellä.
[23] Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, astui hänen eteensä ja suojeli heitä, taivutti hänet säästämään kansan.
[24] He väheksyivät ihanaa maata, he eivät uskoneet Herran sanaa
[25] vaan nurisivat teltoissaan eivätkä tahtoneet totella Herraa.
[26] Silloin Herra kohotti kätensä tuhotakseen heidät autiomaassa
[27] ja heittääkseen heidän lapsensa kansojen sekaan, hajalle vieraisiin maihin.
[28] He antautuivat palvelemaan Baal-Peo¬ria ja söivät kuolleille kuville tuotuja uhreja.
[29] He vihastuttivat Herran teoillaan, ja siksi vitsaus iski heihin.
[30] Mutta kansan keskeltä nousi Pinehas – hän langetti tuomion, ja vitsaus väistyi.
[31] Tämän tähden hänet katsotaan vanhurskaaksi, iäti, polvesta polveen.
[32] Meribassa, missä vedet virtasivat, he vihastuttivat Herran. Mooses joutui kärsimään heidän takiaan,
[33] kun he saivat hänet menettämään malttinsa ja hän puhui sanojaan punnitsematta.
[34] He eivät hävittäneet kansoja, jotka Herra oli käskenyt hävittää,
[35] vaan veljeilivät vieraiden kansojen kanssa ja ottivat oppia niiden menoista.
[36] He palvoivat vieraita jumalia ja joutuivat niiden pauloihin.
[37] He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään hengille,
[38] poikiensa ja tyttäriensä veren he uhrasivat Kanaanin jumalille. He vuodattivat viatonta verta, ja maa saastui.
[39] He tahrasivat itsensä teoillaan, kun he olivat uskottomia Herralle.
[40] Niin Herran viha syttyi, hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.
[41] Hän antoi sen vieraiden kansojen käsiin, vihamiesten orjuuteen.
[42] Viholliset ahdistivat israelilaisia, ja heidän oli nöyrryttävä vieraiden valtaan.
[43] Yhä uudestaan Herra pelasti heidät. Silti he kapinoivat ja toimivat halujensa mukaan, vajosivat syntiin yhä syvemmälle.
[44] Mutta Herra näki heidän ahdinkonsa ja kuuli heidän avunhuutonsa.
[45] Hän muisti liittonsa ja armahti heitä, osoitti suuren laupeutensa.
[46] Hän taivutti heille suopeiksi ne, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
[47] Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, saata meidät yhteen kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.
[48] Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja!