Skip to content
Opens in a new window

[1] Asafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

[2] Minä olin vähällä horjahtaa, jalkani melkein pettivät.

[3] Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän.

[4] Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia.

[5] He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta.

[6] Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa ja väkivalta on viittana heidän yllään.

[7] Pahuus pursuaa heidän sisimmästään, heidän sydämensä on tulvillaan juonia.

[8] He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti, häikäilemättä he sortavat avutonta.

[9] Heidän puheensa uhmaavat taivasta, heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.

[10] Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa, särpii suun täydeltä heidän sanojaan!

[11] He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville? Ei Korkein mitään tiedä.»

[12] Sellaisia ovat jumalattomat, kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.

[13] Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina?

[14] Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu.

[15] Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua», pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.

[16] Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän, mutta se oli minulle liian vaikeaa.

[17] Viimein tulin Jumalan pyhäkköön ja tajusin, miten jumalattomien käy.

[18] Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle, he putoavat pettävään kuoppaan.

[19] Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon, heidän loppunsa on kauhea.

[20] Herra, kun sinä nouset, he ovat pelkkää tyhjää, kuin unikuva, joka herätessä katoaa.

[21] Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti.

[22] Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.

[23] Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni.

[24] Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan.

[25] Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä.

[26] Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

[27] Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.

[28] Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.

Psalmien Kirja — Chapters