[1] Älä meille, Herra, älä meille anna kunniaa, mutta anna kunnia omalle nimellesi, sinä hyvä ja uskollinen!
[2] Miksi saisivat vieraat kansat sanoa: »Missä on heidän jumalansa?»
[3] Meidän Jumalamme on taivaassa. Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.
[4] Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä.
[5] Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
[6] Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista.
[7] Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.
[8] Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät, kaikki, jotka niihin turvaavat.
[9] Sinä, Israel, luota Herraan! Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
[10] Aaronin suku, luota Herraan! Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
[11] Te, Herran palvelijat, luottakaa Herraan! Hän on teidän turvanne ja kilpenne.
[12] Herra muistaa meitä ja siunaa meitä, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua.
[13] Herra siunaa niitä, jotka häntä palvelevat, niin pieniä kuin suuria.
[14] Lisätköön Herra kansaansa, teitä ja lapsianne, polvesta polveen.
[15] Siunatkoon teitä Herra, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.
[16] Taivas on Herran, maan hän on antanut ihmisille.
[17] Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei yksikään, joka on hiljaisuuteen laskeutunut.
[18] Mutta me kiitämme Herraa nyt ja ikuisesti. Halleluja!