[1] Paavali lähti sitten Ateenasta ja meni Korinttiin.
[2] Siellä hän tapasi Aquilan, Pon toksesta kotoisin olevan juu ta lai sen, ja tämän vaimon Pris cillan. He olivat äskettäin tul leet Ita li as ta, koska Claudius oli karkottanut Roomasta kaikki juutalaiset. Paavali meni heidän luokseen
[3] ja jäi työskentelemään heidän kanssaan, sillä heillä oli yhteinen ammatti; he olivat teltantekijöitä.
[4] Joka sapattina Paavali kävi keskusteluja synagogassa ja koetti taivuttaa uskoon sekä juutalaisia että kreikkalaisia.
[5] Kun Silas ja Timoteus saa pui vat Makedoniasta, Paavali oli jo kokonaan antautunut julistamaan sanaa. Hän todisti juutalaisille, että Jeesus on Messias,
[6] mutta juutalaiset väittivät her jaten vastaan. Silloin hän pu dis ti pölyn vaatteistaan ja sanoi: »Tul koon teidän verenne teidän it sen ne päälle! Minä en enää ole teistä vastuussa. Tästedes puhun paka noille.»
[7] Hän lähti heidän luotaan ja aset tui Titius Justusnimisen jumalaapelkäävän miehen taloon, joka oli aivan synagogan vieressä.
[8] Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko hänen perhekuntansa uskoi Her raan. Monet muutkin korint tilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin.
[9] Eräänä yönä Herra sanoi näyssä Paavalille: »Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene.
[10] Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kau pun gis sa on paljon minun kansaani.»
[11] Niin Paavali viipyi puo li tois ta vuotta korinttilaisten kes kuu des sa ja opetti heille Jumalan sanaa.
[12] Mutta sitten, Gallion ollessa Akhaian maakunnan käskynhaltijana, juutalaiset nousivat yk sis sä tuumin Paavalia vastaan. He veivät hänet käskynhaltijan tuo mio istuimen eteen
[13] ja sanoivat: »Tämä mies hou kut te lee ihmisiä palvelemaan Ju ma laa lainvastaisella tavalla.»
[14] Mutta ennen kuin Paavali ehti vastata, Gallio sanoi: »Juu ta lai set! Jos olisi kyseessä rikos tai törkeä ilkityö, olisi oikein ja kohtuul lis ta, että kärsivällisesti kuuntelisin teitä.
[15] Mutta kun te riitelette sa nois ta ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi.»
[16] Hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä
[17] eikä välittänyt vähääkään, kun kansanjoukko kävi käsiksi Soste neeseen, synagogan esi mie heen, ja pieksi hänet avoimesti oikeuspaikalla.
[18] Paavali viipyi Korintissa vie lä jonkin aikaa. Sitten hän hy väs te li veljet ja lähti purjehtimaan kohti Syyriaa yhdessä Priscillan ja Aquilan kanssa. Hän oli Kenk reassa leikkauttanut hiuk sen sa, koska oli antanut uhrilupauksen.
[19] Kun he saapuivat Efesokseen, Paavali erosi matkatovereistaan. Hän meni sitten synagogaan ja keskusteli siellä juutalaisten kanssa.
[20] Nämä pyysivät häntä jää mään pitemmäksi aikaa, mutta hän ei suostunut
[21] vaan hyvästeli heidät sanoen: »Tulen kyllä uudelleen luok sen ne, jos Jumala suo.» Sitten hän purjehti Efesoksesta,
[22] nousi Kesareassa maihin ja jatkoi edelleen Jerusalemiin. Hän tervehti seurakuntaa ja matkasi sitten Antiokiaan.
[23] Viivyttyään siellä jonkin ai kaa hän lähti taas matkaan, vaelsi Galatian ja edelleen Frygian hal ki ja rohkaisi kaikkialla opetuslapsia.
[24] Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juu ta lai nen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin.
[25] Hänelle oli opetettu Herran tie, ja pyhää intoa hehkuen hän julisti sanaa ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen.
[26] Apollos alkoi rohkeasti pu hua synagogassa. Kuultuaan hänen julistustaan Priscilla ja Aquila ot ti vat hänet huostaansa ja perehdyttivät hänet tarkemmin Jumalan tiehen.
[27] Kun Apollos sitten halusi läh teä Akhaiaan, veljet kannustivat häntä ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet suopeasti vastaan. Akhaiaan saavuttuaan hän Jumalan armosta oli suureksi avuksi uskoville.
[28] Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väit teet ja osoitti kirjoituksiin ve do ten, että Jeesus on Messias.