[1] Paavali saapui sitten Der been ja Lystraan. Lystrassa oli Timoteusniminen opetuslapsi, jonka äiti oli kristitty juutalainen mutta isä kreikkalainen.
[2] Hän oli hyvässä maineessa Lystran ja Ikonionin veljien keskuudessa.
[3] Paavali halusi ottaa Timoteuk sen matkalle mukaan, ja siksi hän ympärileikkasi tämän. Näin hän teki niiden seutujen juuta lais ten tähden, sillä kaikki tie si vät, että Timoteuksen isä oli kreikkalainen.
[4] He kulkivat sitten kaupungista kaupunkiin ja ilmoittivat samalla uskoville apostolien ja van him pi en Jerusalemissa tekemistä päätöksistä velvoittaen heidät noudattamaan niitä.
[5] Seurakunnat vahvistuivat us kos sa ja kasvoivat päivä päivältä.
[6] He jatkoivat sitten matkaa Fry gian ja Galatian halki, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sa naa Aasian maakunnassa.
[7] Mysian puolelle tultuaan he yrit tivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut sitä,
[8] ja niin he kulkivat Mysian kaut ta ja tulivat Troakseen.
[9] Yöllä Paavali näki näyn. Make do nialainen mies seisoi hä nen edessään ja pyysi: »Tule me ren yli tänne Makedoniaan ja auta meitä.»
[10] Kun Paavali oli nähnyt tämän näyn, me hankkiuduimme heti lähtemään Makedoniaan, sillä ymmärsimme, että Jumala oli kutsunut meidät julistamaan evankeliumia siellä.
[11] Niin siis lähdimme Troak sesta. Purjehdimme suo raan Sa mothrakeen ja sieltä seuraavana päivänä Neapoliiseen.
[12] Sieltä jatkoimme matkaa Fi lippiin, roomalaiseen siirtokun taan, joka on ensimmäisiä kaupunkeja Makedoniaan tultaessa. Vii vyimme siellä muutamia päi viä.
[13] Sapattina menimme kau pun gin ulkopuolelle joen rantaan; ar ve lim me, että siellä olisi rukouspaikka. Istuuduimme sinne ja pu huim me naisille, joita siellä oli koolla.
[14] Meitä kuuntelemassa oli myös muuan Lyydia, jumalaapelkäävä nainen, joka oli kotoisin Tyatirasta ja kävi kauppaa purppurakankailla. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vas taan sen mitä Paa va li puhui,
[15] ja hänet ja hänen perhekun tansa kastettiin. Hän sanoi sit ten meille: »Jos kerran pidätte minua Herraan uskovana, tulkaa kotiini ja jääkää vieraikseni.» Hän vaa ti mal la vaati meitä tulemaan.
[16] Kun taas olimme menossa ru kouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväel leen hyvät rahat.
[17] Tyttö lähti Paavalin ja mei dän mui den perään ja huusi: »Nämä miehet ovat Korkeimman Ju ma lan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!»
[18] Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsiväl lisyytensä, kääntyi ja sanoi hengelle: »Jeesuksen Kristuksen nimes sä minä käsken sinua: lähde hänestä!» Siinä samassa hen ki lähti.
[19] Mutta kun tytön isännät huo ma si vat, ettei heillä enää ollut toi voa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja raahasivat heidät torille viranomaisten luo.
[20] Kaupungin hallitusmiesten edessä he sanoivat: »Nämä mie het aiheuttavat levottomuutta kau pungissamme. He ovat juu talaisia
[21] ja opettavat tapoja, joita mei dän ei ole lupa omaksua eikä nou dat taa, koska olemme roomalaisia.»
[22] Kansakin nousi heitä vas taan. Hallitusmiehet käskivät repiä heil tä vaatteet päältä ja ruoskittivat hei dät.
[23] Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa hei tä tarkoin,
[24] ja niinpä hän saamansa käs kyn mukaisesti vei heidät van ki lan perimmäiseen soppeen ja vie lä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun.
[25] Keskiyön aikaan Paavali ja Si las rukoilivat ja laulaen ylis ti vät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä.
[26] Yhtäkkiä tuli raju maanjäristys. Vankilan perustukset järk kyi vät, kaikki ovet lennähtivät auki, ja kaikkien kahleet irtosivat.
[27] Vartija havahtui unestaan, ja kun hän näki vankilan ovet selkoselällään, hän luuli vankien ka ran neen ja tempasi miekan surmatakseen itsensä.
[28] Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: »Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä.»
[29] Vartija pyysi valoa, ryntäsi si sään ja heittäytyi vavisten Paa va lin ja Silaksen eteen.
[30] Hän vei heidät ulos ja kysyi: »Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?»
[31] He vastasivat: »Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi.»
[32] He puhuivat sitten Herran sa naa hänelle ja koko talonväelle.
[33] Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti.
[34] Hän vei heidät kotiinsa ja kat toi heille ruokapöydän, ja yh des sä koko talonväkensä kanssa hän riemuitsi, kun nyt uskoi Ju malaan.
[35] Aamulla hallitusmiehet lähettivät oikeudenpalvelijoita tuo maan sanan: »Päästä ne miehet vapaaksi.»
[36] Vartija ilmoitti tämän Paa va lil le. Hän sanoi: »Hallitusmiehet ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä vapaaksi. Lähtekää siis, menkää rauhassa.»
[37] Mutta Paavali vastasi oikeu denpalvelijoille: »He ovat tut ki mat ta ja tuomitsematta julkisesti ruoskittaneet meidät, Roo man kan salaiset, ja heittäneet meidät vankilaan. Nytkö he vä hin äänin toimittaisivat meidät täältä pois? Ei, tulkoot itse päästämään meidät täältä.»
[38] Oikeudenpalvelijat veivät Paa valin vastauksen hallitusmiehille, ja nämä säikähtivät, kun kuulivat miesten olevan Rooman kansalaisia.
[39] He tulivat vankilaan, pu hui vat suostutellen ja saatettuaan mie het ulos pyy sivät heitä lähtemään kaupungista.
[40] Vankilasta lähdettyään Paa va li ja Silas menivät Lyydian luo. Tavattuaan siellä uskonveljiä he rohkaisivat näitä, ja sitten he lähtivät kaupungista.