[1] Noihin aikoihin kuningas Herodes ryhtyi väkivaltaisiin toimiin muutamia seurakunnanjäseniä vastaan.
[2] Hän mestautti Jaakobin, Johanneksen veljen,
[3] ja huomattuaan sen olevan juu ta laisille mieleen hän vielä käski vangita Pietarin; silloin vie tet tiin juuri happamattoman leivänjuhlaa.
[4] Herodes pani Pietarin telkien taak se ja määräsi häntä var ti oi maan neljä nelimiehistä sotilas vartiostoa. Hän aikoi aset taa Pie tarin pääsiäisen jälkeen kansan eteen.
[5] Niin siis Pietaria pidettiin van gittuna, mutta seurakunta ru koi li lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.
[6] Sen päivän vastaisena yönä, jo na He rodes aikoi asettaa Pie ta rin oikeuden eteen, Pietari nuk kui kah den sotilaan välissä. Hä net oli sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet.
[7] Mutta yhtäkkiä hänen edes sään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pie tarin hereille sanoen: »Nouse kii rees ti.» Kahleet putosivat Pie tarin käsistä.
[8] Enkeli sanoi: »Vyötä vaatteesi ja pane kengät jalkaasi.» Pietari te ki niin, ja enkeli sanoi: »Heitä viitta harteillesi ja seuraa minua.»
[9] Pietari lähti enkelin mukaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, että se, mitä hänelle tapahtui, oli totta, vaan luuli sitä näyksi.
[10] He ohittivat ensimmäisen var tion, sitten toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupun gil le. Se aukeni heille itsestään, ja niin he astuivat ulos ja lähtivät kul ke maan kujaa pitkin. Yht äk kiä enkeli oli poissa.
[11] Silloin Pietari tajusi, mistä oli kysymys, ja sanoi: »Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra lä het ti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä, pelasti minut kaikesta siitä, mitä tämä kansa toivoi mi nulle tapahtuvan.»
[12] Kun tämä oli valjennut Pie tarille, hän lähti kohti Jo han nek sen äidin Marian taloa, sen Johanneksen, jota kutsutaan Markukseksi. Siellä oli paljon väkeä ru koilemassa.
[13] Pietari kolkutti talon portille, ja Rodeniminen palvelustyttö tuli avaamaan.
[14] Tunnettuaan Pietarin äänen tyttö kuitenkin ilahtui niin, että portti jäi häneltä avaamatta, kun hän ryntäsi sisään kertomaan, että Pietari seisoi portilla.
[15] »Oletko järjiltäsi?» sanoivat toiset. Tytön yhä inttäessä he sa noi vat: »Se on hänen enkelinsä.»
[16] Mutta Pietari kolkutti kolkut ta mistaan. Lopulta he me ni vät avaamaan ja säikähtivät, kun nä ki vät hänet.
[17] Pietari viittasi kädellään heitä olemaan hiljaa ja kertoi, kuinka Herra oli tuonut hänet ulos van ki las ta. Hän pyysi heitä il moitta maan Jaakobille ja muille veljille, mitä oli tapahtunut, ja sitten hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.
[18] Aamulla sotilaiden keskuudessa syntyi tavaton hämminki. Mitä oli tapahtunut Pietarille?
[19] Kun Herodes etsinnöistä huo li mat ta ei saanut häntä käsiinsä, hän kuulusteli vartijoita ja käski teloittaa heidät. Sen jälkeen hän läh ti Juudeasta ja siirtyi Kesare aan.
[20] Herodes oli vihoissaan Tyrok sen ja Sidonin kaupungeille. Nä mä lähettivät yhteiset edus ta jan sa hänen luokseen anomaan rau haa, sillä ne joutuivat tuo maan elintarvikkeensa hänen valtakuntansa alueelta. Lähetystö sai puo lel leen Blastoksen, kuninkaan kamariherran,
[21] ja niin Herodes sovittuna päi vä nä sonnustautui kuninkaalliseen asuunsa, asettui istuimelleen ja piti lähetystölle julkisen puheen.
[22] Kansa huusi siihen: »Ju ma lan ääni, ei ihmisen!»
[23] Samassa Herran enkeli löi He ro desta, koska hän ei antanut kun ni aa Jumalalle. Madot söivät hä net, ja niin hän heitti henkensä.
[24] Mutta Jumalan sana sai yhä vankemman jalansijan ja levisi leviämistään.
[25] Kun Barnabas ja Saul olivat toimittaneet avustuksen perille, he lähtivät Jerusalemista paluumatkalle ja ottivat mukaansa Johannek sen, jota kutsuttiin myös Mar kuk seksi.