[1] Jeesus kutsui koolle kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille voiman ja vallan parantaa tau dit ja karkottaa pahat henget.
[2] Hän lähetti heidät julistamaan Ju ma lan valtakuntaa ja paran ta maan sairaita
[3] ja sanoi heille: »Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sau vaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Äl kää ottako toista paitaakaan.
[4] Ja mihin taloon majoituttekin, siellä asukaa ja sieltä taas lähtekää.
[5] Jos teitä ei jossakin paikassa oteta vastaan, lähtekää siitä kau pung ista ja pudistakaa pöly ja loistanne. Tämä on oleva todiste heitä vastaan.»
[6] Niin opetuslapset lähtivät mat kaan. He kulkivat kylästä kylään ju lis taen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.
[7] Neljännesruhtinas Herodes sai kuulla kaikesta tästä eikä tiennyt mitä ajatella. Jotkut näet sanoivat, että Johannes oli noussut kuolleista,
[8] jotkut arvelivat Elian il mes ty neen maan päälle, ja toisten mu kaan joku entisajan profeetoista oli noussut ylös.
[9] Herodes sanoi: »Johanneksen minä olen mestauttanut. Kuka sitten on tämä mies, josta minulle kerro taan tuollaista?» Hän halusi nähdä Jeesuk sen ja etsi tilaisuutta siihen.
[10] Apostolit palasivat ja ker toi vat Jeesukselle, mitä kaikkea oli vat teh neet. Jeesus otti heidät mu ka ansa ja lähti Betsaidan kau pungin lä his tölle saadakseen olla siellä kaikessa rauhassa.
[11] Ihmiset saivat kuitenkin tie tää, mis sä hän oli, ja lähtivät hänen pe räänsä. Jeesus antoi heidän tulla luok seen. Hän puhui heille Ju ma lan valtakunnasta ja paransi kaikki, jotka oli vat avun tarpeessa.
[12] Kun päivä alkoi kallistua il taan, Jeesuksen kaksitoista ope tu slasta tulivat hänen luokseen ja sanoivat: »Lähetä ihmiset pois, että he me ni sivät lähiseudun kyliin ja taloihin ja hankkisivat sieltä yö si jan ja ruokaa. Tämä on aivan asu ma tonta seutua.»
[13] »Antakaa te heille syötävää», sanoi Jeesus. He vastasivat: »Ei meillä ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa – vai menemmekö os tamaan ruokaa koko tälle joukolle?»
[14] Siellä näet oli noin viisituhatta miestä. Jeesus sanoi ope tu slap sille: »Pankaa heidät istumaan ate ri alle viidenkymmenen hengen ryhmiin.»
[15] He tekivät niin ja järjestivät kaikki aterioimaan.
[16] Sitten Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös tai vaa seen ja lausui niistä kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen kansalle tarjottaviksi.
[17] Kaikki söivät kyllikseen, ja tä h teeksi jääneitä paloja kerättiin kak si to ista korillista.
[18] Kerran, kun Jeesus oli ve täyty nyt yksinäisyyteen rukoilemaan ja opetuslapset olivat hänen kanssaan, hän kysyi heiltä: »Kuka minä ih mis ten mielestä olen?»
[19] He vastasivat: »Toisten mie le stä sinä olet Johannes Kastaja, tois ten mielestä Elia, toiset taas sa no vat, että joku entisajan profeetta on nous sut kuolleista.»
[20] »Entä te?» kysyi Jeesus. »Kuka minä teidän mielestänne olen?» Pie tari vastasi: »Sinä olet Kristus, Ju ma lan Voideltu.»
[21] Jeesus kielsi heitä ankarasti pu hu masta tästä kenellekään
[22] ja sanoi: »Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet, ja hänet surmataan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.»
[23] Jeesus sanoi kaikille: »Jos joku tah too kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
[24] Sillä se, joka tahtoo pelastaa elä mänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pe las tava.
[25] Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja tur mi oon?
[26] Joka häpeää minua ja minun sano jani, sitä on Ihmisen Poika hä peä vä, kun hän tulee kunni assaan, Is änsä ja pyhien enkelien kirkkaudessa.
[27] Totisesti: tässä joukossa on muu ta mia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.»
[28] Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.
[29] Hänen rukoillessaan hänen kas von sa muuttuivat ja hänen va atteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina.
[30] Samassa siinä oli kaksi miestä, Moo ses ja Elia, keskustelemassa hänen kans saan.
[31] He ilmestyivät taivaallisessa kirk kaudessa ja puhuivat Jeesuk sen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa.
[32] Pietari ja hänen kanssaan ole vat opetuslapset olivat vaipuneet sy vään uneen. Havahtuessaan he näkivät Jeesuksen kirkkaudessaan ja ne kaksi miestä, jotka olivat hänen kanssaan.
[33] Kun nämä olivat lähtemässä Jeesuk sen luota, Pietari sanoi: »Opettaja, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme ma jaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.» Mutta hän ei tiennyt mitä sanoi.
[34] Pietarin puhuessa tuli pilvi ja peitti paikan varjoonsa. Opetuslapset pelästyivät, kun näkivät mies ten peittyneen pilveen.
[35] Pilvestä kuului ääni: »Tämä on minun Poikani, minun va littuni, kuul kaa häntä!»
[36] Äänen vaiettua opetuslapset nä kivät Jeesuksen olevan yksin. He pysyivät vaiti kaikesta ko ke mas taan eivätkä vielä silloin kertoneet siitä kenellekään.
[37] Kun he seuraavana päivänä tu li vat alas vuorelta, oli Jeesusta vastassa suuri ihmisjoukko.
[38] Muuan mies huusi väkijoukon keskeltä: »Opettaja, minä pyydän sinua: tule katsomaan poikaani, ai noaa lastani!
[39] Paha henki käy vähän väliä hä neen kiinni. Hän alkaa yhtäkkiä huu taa, ja henki kouristaa häntä niin että vaahto valuu suusta. Kun henki lo pulta jättää hänet, hän on aivan näännyksissä.
[40] Pyysin opetuslapsiasi kar kotta maan sen, mutta eivät he pysty neet.»
[41] Silloin Jeesus sanoi: »Voi tätä epäuskoista ja kieroutunutta su ku pol vea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne ja kestettävä teitä? Tuo poikasi tänne.»
[42] Vielä pojan tullessakin henki paiskasi hänet maahan ja kouristi häntä. Mutta Jeesus käski ankarin sanoin saastaista henkeä poistu maan, paransi pojan ja antoi hänet isälle takaisin.
[43] Kaikki olivat hämmästyksen vallassa, kun näkivät Jumalan voi man ja suuruuden. Kun kaikki hämmästelivät Jeesuk sen tekoja, hän sanoi opetuslapsilleen:
[44] »Painakaa mieleenne, mitä teille sanon: Ihmisen Poika annetaan ih mis ten käsiin.»
[45] Opetuslapset eivät ymmärtä neet, mitä hän näillä sanoillaan tarkoitti. Se jäi heiltä salaan, niin että he eivät käsittäneet hänen pu hettaan eivätkä rohjenneet kysyä häneltä sen merkitystä.
[46] Opetuslasten kesken syntyi kiis taa siitä, kuka heistä oli suurin.
[47] Jeesus tiesi, mikä ajatus heillä oli mielessään. Hän nosti vie reensä lapsen
[48] ja sanoi heille: »Joka minun ni messäni ottaa luokseen tämän lap sen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ottaa sen, joka on minut lähettänyt. Se teistä, joka on kaikkein pienin, on todella suuri.»
[49] Johannes sanoi silloin: »Opettaja, me näimme erään miehen aja van pahoja henkiä ulos sinun ni messäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei seuraa sinua meidän joukossamme.»
[50] Mutta Jeesus vastasi: »Älkää es täkö. Joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne.»
[51] Kun Jeesuksen taivaaseenottami sen aika oli lähenemässä, hän suun tasi kulkunsa Jerusalemia kohti.
[52] Edellään hän lähetti sanan viejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa.
[53] Kyläläiset kuitenkin kiel täyty ivät ottamasta Jeesusta vastaan, ko ska hän oli matkalla Jerusalemiin.
[54] Kun hänen opetuslapsensa Jaa kob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: »Herra, tahdotko, että käs kemme tulen iskeä taivaasta ja tu hota heidät [niin kuin Eliakin teki]?»
[55] Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia [ja sanoi: »Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette.
[56] Ihmisen Poika ei tullut ih mis ten sie luja kadottamaan vaan pelastamaan.»]. Yhdessä he jatkoivat mat kaa toi seen kylään.
[57] Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: »Minä seu raan sinua, minne ikinä menetkin.»
[58] Jeesus sanoi hänelle: »Ke tu illa on luolansa ja taivaan linnuilla pe sänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.»
[59] Eräälle toiselle Jeesus sanoi: »Seuraa minua!» Tämä vastasi: »Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.»
[60] Mutta Jeesus sanoi hänelle: »Anna kuolleiden haudata ku olleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.»
[61] Vielä eräs toinen sanoi: »Herra, minä seuraan sinua, mutta anna minun ensin käydä hyvästelemässä kotiväkeni.»
[62] Hänelle Jeesus vastasi: »Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.»