[1] Sen jälkeen Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa Ju ma lan valtakunnasta. Hänellä oli seu rassaan kaksitoista opetuslastaan
[2] sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja va pauttanut pahojen henkien vallasta. Näitä olivat Magdalan Maria, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä,
[3] Johanna, jonka aviomies Kuu sas oli Herodeksen korkeita vir ka mie hiä, sekä Susan¬na. Lisäksi oli monia muita naisia, ja kaikki nämä av us ti vat heitä omilla varoillaan.
[4] Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ih mi siä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen:
[5] »Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä pu tosi tien laitaan. Siinä jyvät tallau tui vat, ja taivaan linnut söivät ne.
[6] Osa putosi kalliolle ja lähti kas vuun, mutta oraat kuivettuivat, ko ska eivät saaneet maasta kosteutta.
[7] Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat oh dakkeet kin ja tukahduttivat sen.
[8] Mutta osa putosi hyvään maa han, kasvoi ja tuotti satakertaisen sa don.» Tämän sanottuaan Jeesus huusi: »Jolla on korvat, se kuulkoon!»
[9] Opetuslapset kysyivät Jeesuk selta, mitä vertaus tarkoitti.
[10] Hän sanoi: »Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan val ta kunnan salaisuudet, mutta muille ne esi te tään vertauksina, jotta he nä h dessään kään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi.
[11] Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana.
[12] Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Pa ho lai nen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pe lastuisi.
[13] Kalliolle pudonnut siemen tar koittaa niitä, jotka sanan kuulles saan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he ko etukseen joutuessaan luopuvat.
[14] Ohdakkeisiin pudonnut osa tar koittaa niitä, jotka kuulevat sa nan mutta sitten tukahtuvat elämän huo liin, rikkauteen ja nautin toi hin. He eivät tuota kypsää satoa.
[15] Mutta hyvään maahan pu donnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puh tain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa.
[16] »Ei kukaan sytytä lamppua ja sitten peitä sitä astialla tai pane sitä vuoteen alle. Lampunjalkaan se pannaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon.
[17] Ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tulisi ilmi, eikä salattua, mikä ei pal jastuisi ja tulisi tietoon.
[18] Tarkatkaa siis, miten kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan.»
[19] Jeesuksen äiti ja veljet tulivat tapaamaan häntä, mutta eivät tun gok sessa päässeet hänen luokseen.
[20] Jeesukselle ilmoitettiin: »Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja halua vat tavata sinut.»
[21] Mutta hän vastasi: »Minun äi tini ja veljeni ovat nämä, jotka kuu le vat Jumalan sanan ja tekevät sen mu kaan.»
[22] Eräänä päivänä Jeesus astui ope tu s lastensa kanssa veneeseen ja sanoi heille: »Nyt lähdemme vastarannalle.» He lähtivät vesille.
[23] Matkalla Jeesus nukahti. Mutta järvelle syöksyi myrskytuuli, ja veneeseen tuli vettä niin että he oli vat vaarassa.
[24] Silloin opetuslapset herättivät Jeesuksen ja sanoivat: »Opettaja, opettaja, me hukumme!» Jeesus nousi ja nuhteli tuulta ja järven aal toja. Ne asettuivat, ja tuli tyven.
[25] »Missä teidän uskonne on?» ky syi Jeesus. Opetuslapset joutui vat pelon valtaan ja sanoivat hämmäs ty neinä toisilleen: »Mikä mies tämä oikein on? Hän käskee jopa tuulta ja vettä, ja ne tottelevat häntä.»
[26] He laskivat maihin Gerasan alu eella, joka on vastapäätä Ga li leaa.
[27] Kun Jeesus nousi rannalle, häntä vastaan tuli kaupungista mies, jota vaivasivat pahat henget. Mies oli jo kauan kulkenut vaatteitta, eikä hän asunut ihmisa su muksessa vaan oleskeli hautaluolissa.
[28] Jeesuksen nähdessään hän par kaisi, heittäytyi hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Kor keimman Jumalan poika? Minä pyydän: älä kiduta minua!»
[29] Jeesus näet oli käskenyt saas tai sen hengen lähteä miehestä. Se oli jo pitkän aikaa pitänyt miestä ottees saan. Hänet oli köytetty ja kah le h dittu, että hän py syisi aloillaan, mutta kerran toisensa jälkeen hän oli katkonut siteensä ja pa han hengen ajamana paennut ihmisten ilmoilta.
[30] »Mikä sinun nimesi on?» ky syi Jeesus. Mies vastasi: »Legioona», sillä häneen oli mennyt monta pa haa henkeä.
[31] Ne pyysivät, että Jeesus ei käskisi niiden syöksyä kadotuksen kui luun.
[32] Läheisellä vuorella oli iso si kalauma laitumella. Pahat henget pyysivät Jeesukselta lupaa mennä sikoihin, ja hän salli sen.
[33] Silloin henget lähtivät mie he stä ja menivät sikoihin, ja lauma syök syi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.
[34] Kun sikopaimenet näkivät tä män, he lähtivät pakoon ja kertoivat kai ken kaupungissa ja kylissä.
[35] Monet lähtivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta pahat henget olivat lähteneet. Mies istui Jeesuksen jalkojen juuressa va atteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan.
[36] Paikalla olleet kertoivat heille, millä tavoin pahojen henkien vaivaa ma oli parantunut.
[37] Silloin kaikki Gerasan seudun ih miset pyysivät Jeesusta poistu maan sieltä, sillä he olivat hyvin pe loissaan. Jeesus nousikin veneeseen ja läh ti paluumatkalle.
[38] Mies, josta pahat henget olivat lähteneet, pyysi, että saisi jäädä hä nen seuraansa, mutta Jeesus lähetti hänet luotaan sanoen:
[39] »Palaa kotiisi ja kerro tästä suu resta teosta, jonka Jumala on sinulle tehnyt.» Mies lähti, kulki ympäri kaupunkia ja julisti, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle.
[40] Kun Jeesus tuli takaisin, häntä vas tassa oli suuri joukko ihmisiä, sillä kaikki olivat odottaneet häntä.
[41] Silloin Jeesuksen eteen tuli Jai ros, sy nagogan esimies. Hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa.
[42] Hänen ainoa lapsensa, noin kaksitoistavuotias tytär, oli kuolemaisillaan. Matkalla Jairoksen kotiin vä ki jo ukko tungeksi Jeesuksen ympärillä.
[43] Siellä oli myös nainen, jota kak si to ista vuotta oli vaivannut ve ren vuoto. Hän oli kuluttanut kaikki va ran sa lääkäreihin, mutta kukaan ei ollut kyennyt parantamaan häntä.
[44] Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua, ja verenvuoto lakkasi heti.
[45] Jeesus kysyi: »Kuka koski mi nuun?» Kukaan ei myöntänyt koske neensa, ja Pietari sanoi: »Opettaja, joka puoleltahan tässä ihmiset tunkevat päällesi.»
[46] Mutta Jeesus sanoi: »Joku koski minuun. Minä tunsin, että minusta lähti voimaa.»
[47] Kun nainen huomasi, ettei hän voinut pysyä salassa, hän tuli va vis ten esiin ja heittäytyi Jeesuksen jal ko jen juureen. Kaiken kansan kuullen hän kertoi, miksi oli koskenut Jeesukseen ja miten hän heti oli tullut terveeksi.
[48] Jeesus sanoi hänelle: »Tyttä reni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa.»
[49] Hänen vielä puhuessaan tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: »Tyttäresi on kuollut. Älä enää vai vaa opettajaa.»
[50] Mutta kun Jeesus kuuli tämän, hän sanoi esimiehelle: »Älä pel kää. Usko, niin hän pelastuu.»
[51] Perille saavuttuaan hän ei anta nut kenenkään muun tulla mu ka naan sisään kuin Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin sekä tytön isän ja äidin.
[52] Kaikki itkivät ja valittivat tytön kuolemaa, mutta Jeesus sanoi: »Äl kää itkekö! Ei hän ole kuollut, hän nukkuu.»
[53] He nauroivat hänelle, koska tie sivät, että tyttö oli kuollut.
[54] Mutta Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä: »Tyttö, nouse!»
[55] Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.
[56] Tytön vanhemmat olivat hämmäs tykse stä suunniltaan. Jeesus kielsi heitä kertomasta ke nelle kään, mitä oli tapahtunut.