[1] Kerran, kun Jeesus oli ollut rukoi lemassa, eräs hänen opetuslapsistaan pyysi: »Herra, opeta meitä rukoi lemaan, niin kuin Jo hanne skin opetti opetuslapsiaan.»
[2] Jeesus sanoi heille: »Kun ru koi lette, sanokaa näin: – Isä, pyhitetty olkoon sinun ni mesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.
[3] Anna meille päivästä päivään jo ka pä iväinen leipämme.
[4] Anna meille syntimme an teeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokai selle, joka on meille velassa. Äläkä anna mei dän joutua kiusaukseen.»
[5] Jeesus sanoi vielä: »Ku vi tel kaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: ’Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää.
[6] Eräs ystäväni poikkesi matkal laan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.’
[7] Toinen vastaa sisältä: ’Älä häi ritse minua. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. En minä voi nousta antamaan mitään.’
[8] Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toi selle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittä mättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee.
[9] »Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te lö ydätte. Kolkuttakaa, niin teille ava taan.
[10] Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, ava taan.
[11] Ei kai kukaan teistä ole sellai nen isä, että antaa pojalleen käär meen, kun poika pyytää kalaa?
[12] Tai skorpionin, kun hän pyy tää munaa?
[13] Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hy vää, niin totta kai teidän Isänne pal jon ennemmin antaa tai vaasta Py hän Hengen niille, jotka sitä hä neltä pyytävät.»
[14] Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen. Kun henki oli lä h tenyt, mykkä mies alkoi puhua, ja kaikki hämmästyivät.
[15] Muutamat kuitenkin sanoivat: »Belsebulin, itsensä pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä kar kottaa.»
[16] Toiset taas halusivat panna hä net koetukselle ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta.
[17] Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä, ja sanoi: »Jokainen val ta kunta, joka jakautuuja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja ta lot sor tu vat toinen toisensa päälle.
[18] Jos nyt Saatana taistelee it se ään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa? Tehän sanotte, että minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla.
[19] Mutta jos minä ajan pahoja hen kiä ihmisistä Belsebulin av ulla, ke nen avulla sitten teikäläiset niitä kar kotta vat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit.
[20] Jos minä sitä vastoin ajan pa hoja henkiä ihmisistä Jumalan sor mella, silloinhan Jumalan val ta kunta on jo tullut teidän luoksenne.
[21] »Kun väkevä mies vartioi lin naan sa ase kädessä, hänen omaisuu tensa on turvassa.
[22] Mutta jos toinen vielä vä ke vämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa hä neltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saa mansa saaliin.
[23] Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yh dessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.
[24] »Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee au tioilla seu duil la ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: ’Minä palaan kotiini, josta lähdin.’
[25] Kun se sitten tulee ja löytää huo neen sa lakaistuna ja hyvässä jär jestyk sessä,
[26] se hakee seitsemän vielä pa hem paa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa.»
[27] Jeesuksen näin puhuessa eräs nainen väkijoukosta sanoi kuu lu valla äänellä: »Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!»
[28] Siihen Jeesus sanoi: »Niin, au tu aita ovat kaikki, jotka kuu le vat Ju ma lan sanan ja noudattavat sitä.»
[29] Kun ihmisiä tuli yhä lisää, Jee sus alkoi puhua heille: »Tämä sukupolvi on paha su ku polvi. Se vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joo nan merkki.
[30] Niin kuin Joona oli merkki ni ni ve läisille, niin on Ihmisen Poika oleva merkkinä tälle sukupolvelle.
[31] Etelän kuningatar herää tuo mi olle yhdessä tämän sukupolven ih mis ten kanssa ja langettaa heille tuo mion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon vii sautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo!
[32] Niniven asukkaat nousevat tuo mi olle yhdessä tämän su ku pol ven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!
[33] »Ei kukaan sytytä lamppua ja sitten piilota sitä. Lampunjalkaan se pannaan, jotta sisään tulevat nä ki sivät valon.
[34] Silmäsi on sinun ruumiisi lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruu miisi on valaistu. Kun silmäsi ovat huonot, ruumiisi on pimeä.
[35] Pidä siis varasi, ettei se valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.
[36] Jos koko ruumiisi on valaistu eikä mikään osa sinusta ole pi meänä, ruumiisi on kauttaaltaan valoisa, aivan kuin lamppu valaisisi sinua loisteellaan.»
[37] Jeesuksen opettaessa muuan fa ri seus pyysi häntä kotiinsa aterialle. Hän meni sinne ja asettui pöytään.
[38] Fariseus hämmästyi huo ma tessaan, että hän ei ennen ateriaa pe sey ty nyt.
[39] Mutta Herra sanoi hänelle: »Te fariseukset kyllä puhdistatte mal janne ja vatinne ulkopuolen, mutta tei dän oma sisimpänne on täynnä riistoa ja pahuutta.
[40] Te mielettömät! Eikö sama, joka on tehnyt ulkopuolen, ole teh nyt si sä puolenkin?
[41] Mitä maljassa sisällä on, se an ta kaa köyhille. Silloin kaikki on teille puhdasta.
[42] »Voi teitä, fariseukset! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta ja ruudanlehdistä ja kaikista vi hannek sista, mutta vähät välitätte oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta Jumalaan. Näitähän teidän pitäisi noudattaa, eikä ly ödä laimin noita muitakaan käskyjä.
[43] »Voi teitä, fariseukset! Te istutte synagogassa mielellänne etu mai silla paikoilla ja olette hy vill änne, kun ihmiset toreilla tervehtivät teitä.
[44] Voi teitä! Te olette kuin mer kit se mättömät haudat, joita ih mi set tie tä mättään tallaavat.»
[45] Silloin eräs lainopettajista huo mautti hänelle: »Opettaja, tu ollai sella puheella sinä loukkaat myös meitä.»
[46] Jeesus vastasi: »Voi teitäkin, lainopettajat! Te panette ihmisten har teille taakkoja, jotka ovat ras kaita kantaa, mutta itse ette kajoa nii hin edes yhdellä sormella.
[47] »Voi teitä! Te rakennatte muistomerkkejä profeettojen haudoille, mutta ketkä heidät tappoivat? Teidän isänne.
[48] Näin te tunnustatte ja hy väksytte isienne teot: he tappoivat pro fee tat, ja te rakennatte profeetoille muistomerkit.
[49] Tämän vuoksi onkin Jumalan Vii saus sanonut: ’Minä lähetän hei dän luokseen profeettoja ja apostole ja, ja he tappavat ja vainoavat näitä.’
[50] Niinpä tämä sukupolvi saa mak saa kaikesta profeettojen verestä, joka maailman luomisesta lähtien on vuodatettu,
[51] Abelin verestä aina Sakarjan ve reen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja pyhäkön välille. Niin, minä sanon teille: tämä sukupolvi vaa di taan vielä tilille.
[52] »Voi teitä, lainopettajat! Te olette vieneet tiedon avaimen. Itse te ette ole menneet sisälle, ja niitäkin, jotka ovat halunneet mennä, te olette estä neet.»
[53] Kun Jeesus lähti sieltä, lai no petta jat ja fariseukset ahdistivat hellittä mättä häntä kysy myk sillään ja ottivat puheeksi kaikenlaisia asioita yrittäen houkutella hänet ansaan.
[54] He kuuntelivat valppaasti saadakseen hänet kiinni hänen omista sanoistaan.