[1] Juuri siihen aikaan Jeesuksen luo tuli ihmisiä, jotka ker toi vat Pilatuksen surmauttaneen uhraa maan tulleita galilealaisia, niin että heidän verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen.
[2] Jeesus sanoi siihen: »Luu letteko, että he olivat suurempia synti siä kuin kaikki muut galilealaiset, koska sai vat tuollaisen lopun?
[3] Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.
[4] Entä ne kahdeksantoista, jotka sai vat surmansa, kun Siloan torni sortui heidän päälleen? Luu letteko, että he olivat syyllistyneet johonkin pahempaan kuin muut jerusalemilaiset?
[5] Eivät suinkaan – yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.»
[6] Jeesus esitti vielä vertauksen: »Erääl lä miehellä oli viinitar has saan kasvamassa viikunapuu. Hän meni etsimään siitä hedelmiä, mutta ei löy tänyt.
[7] Silloin hän sanoi puutarhurille: ’Jo kolmena vuotena olen käynyt et si mässä hedelmiä tästä viikuna puusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se, sehän vain vie voiman maasta.’
[8] Mutta puutarhuri vastasi: ’Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä.
[9] Jospa se ensi vuonna tekee he del mää. Jollei niin käy, käske sitten kaataa se.’»
[10] Jeesus oli sapattina eräässä sy na go gassa opettamassa.
[11] Siellä oli nainen, jota kahdek san toista vuotta oli vaivannut sai rau den henki. Hänen selkänsä oli pa hasti köyryssä, eikä hän kyennyt suoristamaan itseään.
[12] Nähdessään hänet Jeesus kut sui hänet luokseen ja sanoi: »Nainen, olet päässyt vaivastasi.»
[13] Hän pani kätensä naisen päälle, ja heti tämä oikaisi selkänsä ja ylisti Jumalaa.
[14] Kun synagogan esimies näki, että Jeesus paransi sairaan sa pattina, hän suutuksissaan sanoi paikalla oleville: »Viikossa on kuusi pä ivää työtä varten, tulkaa silloin pa rannettaviksi älkääkä sapattina.»
[15] Herra vastasi: »Te tekopyhät! Jo kai nen teistä kyllä päästää sa pattina här känsä tai aasinsa kytkyestä ja vie sen juomaan.
[16] Tätä Abrahamin tytärtä on Saa tana pitänyt siteissään jo kah deks an toista vuotta. Eikö häntä olisi sa anut päästää vapaaksi sapatinpäivänä?»
[17] Jeesuksen vastauksen kuulles saan kaikki hänen vastustajansa oli vat häpeissään, mutta kansa iloitsi kaikista ihmeteltävistä teoista, joita hän teki.
[18] Jeesus sanoi sitten: »Millainen on Jumalan valtakunta? Mihin ver tai sin sitä?
[19] Se on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi kasvimaahansa. Sen taimi kasvoi ja oli lopulta kuin puu, ja taivaan linnut rakensivat pesänsä sen oksille.»
[20] Vielä hän sanoi: »Mihin ver tai sin Jumalan valtakuntaa?
[21] Se on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jau hoja, koko taikina happani.»
[22] Jeesus vaelsi kohti Jerusalemia. Hän kulki kaupungista kau pun kiin ja kylästä kylään ja opetti.
[23] Joku kysyi häneltä: »Herra, onko niin, että vain harvat pe lastu vat?» Jeesus vastasi:
[24] »Kilvoitelkaa päästäksenne si sään ahtaasta ovesta. Minä sa non teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene.
[25] »Tulee hetki, jolloin talon is äntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: ’Herra, avaa meille!’, hän vastaa: ’Keitä te olette? En tunne teitä.’
[26] Silloin te alatte selittää: ’Me hän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.’
[27] Mutta hän sanoo: ’Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.’
[28] »Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Ii sa kin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huo maatte, että teidät itsenne on suljettu ulos.
[29] Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käy vät aterialle Jumalan valtakunnassa.
[30] Monet viimeiset ovat silloin ensim mäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä.»
[31] Juuri silloin tuli muutamia fa ri seuk sia sanomaan Jeesukselle: »Läh de pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut.»
[32] Mutta hän vastasi: »Menkää ja sanokaa sille ketulle: ’Tänään ja huo menna minä ajan ih mi sistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kol man tena päivänä saan työni päätökseen.’
[33] Mutta tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jat kettava kulkuani – eihän ole mah dollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jeru salemissa.
[34] »Jerusalem, Jerusalem! Sinä ta pat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten mo nesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poi ka set siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.
[35] Kuulkaa siis: teidän temppe linne on jäävä asujaansa vaille. Ja minä sanon teille, että te ette minua näe ennen kuin sinä päivänä, jona sa notte: ’Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!’»