Skip to content
Opens in a new window

[1] Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.

[2] Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.

[3] Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.

[4] Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän – jumalattomien lamppu – ovat syntiä.

[5] Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.

[6] Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.

[7] Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.

[8] Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.

[9] Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.

[10] Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.

[11] Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

[12] Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.

[13] Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.

[14] Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

[15] Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.

[16] Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.

[17] Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.

[18] Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.

[19] Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.

[20] Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.

[21] Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

[22] Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.

[23] Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.

[24] Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.

[25] Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.

[26] Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.

[27] Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

[28] Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.

[29] Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.

[30] Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.

[31] Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

Sananlaskut — Chapters