[1] Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
[2] niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon –
[3] niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
[4] jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
[5] silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
[6] Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
[7] Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
[8] niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
[9] Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden – hyvyyden tien kaiken;
[10] sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
[11] taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
[12] Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
[13] niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
[14] niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
[15] joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. –
[16] Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
[17] joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
[18] Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
[19] Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
[20] Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
[21] Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
[22] mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.