Skip to content
Opens in a new window

[1] Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

[2] Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.

[3] Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.

[4] Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.

[5] Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.

[6] Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.

[7] Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.

[8] Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.

[9] Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.

[10] Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.

[11] Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.

[12] Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.

[13] Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

[14] Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.

[15] Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.

[16] Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

[17] Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.

[18] Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.

[19] Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.

[20] Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

[21] Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.

[22] Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.

[23] Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!

[24] Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.

[25] Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

[26] Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.

[27] Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

[28] Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.

[29] Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.

[30] Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.

[31] Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.

[32] Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.

[33] Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

Sananlaskut — Chapters