[1] Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
[2] Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
[3] Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
[4] Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
[5] Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
[6] Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
[7] Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
[8] Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
[9] Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
[10] Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
[11] Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
[12] Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
[13] Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
[14] Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
[15] Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
[16] Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
[17] Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
[18] Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
[19] Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
[20] Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
[21] Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
[22] Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
[23] Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
[24] Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
[25] Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
[26] Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
[27] Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
[28] Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.