[1] Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
[2] Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
[3] Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
[4] Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
[5] Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
[6] Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
[7] Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
[8] Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
[9] Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
[10] Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
[11] Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
[12] Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
[13] Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
[14] Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
[15] Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
[16] Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
[17] Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
[18] Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
[19] Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
[20] Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
[21] Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
[22] Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
[23] Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
[24] Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
[25] Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
[26] Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
[27] Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
[28] Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
[29] Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.