Skip to content
Opens in a new window

[1] Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

[2] Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

[3] Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

[4] Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

[5] Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

[6] Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

[7] Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

[8] Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

[9] Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

[10] Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

[11] Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

[12] Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

[13] Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

[14] Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

[15] Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

[16] Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

[17] Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

[18] Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

[19] Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

[20] Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

[21] Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

[22] Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

[23] Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

[24] Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

[25] Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

[26] Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

[27] Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

[28] Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

[29] Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

Sananlaskut — Chapters