[1] Tämän jälkeen kuulin taivaasta mah tavan äänen, ikään kuin suuri kansanjoukko olisi laulanut: – Halleluja! Pe lastuk sen tuo meidän Jumalamme, hänen on kirkkaus ja voima.
[2] Oikeat ja vanhurskaat ovat hä nen tuomionsa. Hän on tuo min nut suuren porton, joka turmeli maailman iljetyksillään, hän on kostanut portolle palvelijoidensa veren.
[3] Taas kuului ääni: – Halleluja! Porton roviosta nousee savu aina ja ikuisesti.
[4] Kaksikymmentäneljä van hin ta ja ne neljä olentoa heittäytyivät kasvoilleen Jumalan eteen ja osoit ti vat kunnioitustaan hänelle, joka istuu valtaistuimella. He sa noi vat: – Aamen. Halleluja!
[5] Ja valtaistuimelta kuului ääni: – Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki te hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, pienet ja suuret!
[6] Sitten kuulin äänen, joka oli kuin suuren kansanjoukon ko hi naa, kuin suurten vesien pauhua ja voimakasta ukkosen jylinää. Se lausui: – Halleluja! Herra, mei dän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden.
[7] Iloitkaamme ja riemuitkaam me, antakaamme hä nel le kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina,
[8] hänen ylleen on puettu hääpu ku, hohtavan valkea pellavapuku. Se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja.
[9] Enkeli sanoi minulle: »Kirjoita: Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle.» Ja hän jat koi: »Nämä ovat tosia Jumalan sanoja.»
[10] Minä heittäydyin hänen jal koi hin sa kumartaakseni häntä, mutta hän sanoi: »Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan pal veli ja, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Ju ma laa sinun tulee kumartaa!» Jee suk sen todistajissa on profetoimisen Henki.
[11] Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen se läs sä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti.
[12] Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kir joi tet tu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse.
[13] Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.
[14] Hänen jäljessään tulivat tai vaan sotajoukot, valkoisilla he vo sil la ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pel la vaa.
[15] Hänen suustaan lähtee terävä miekka. Sillä miekalla hän lyö kansoja, hän paimentaa niitä rau tai sel la sauvalla ja polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin.
[16] Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra.
[17] Sitten näin enkelin, joka sei soi ylhäällä auringossa. Hän huu si kovalla äänellä kaikille lin nuil le, jotka lensivät korkealla taivaan laella: »Tulkaa, kokoontukaa Ju ma lan juhlaaterialle!
[18] Saatte syödä kuninkaiden li haa, sotapäälliköiden ja mah ti mies ten lihaa, ratsujen ja ratsas tajien lihaa, kaikkien lihaa, niin vapaiden kuin orjien, niin pienten kuin suurten.»
[19] Sitten näin, että peto ja maa il man kuninkaat sotajoukkoineen olivat kokoontuneet yhteen käy däk seen taisteluun ratsastajaa ja hänen sotajoukkoaan vastaan.
[20] Mutta peto otettiin kiinni, sa moin väärä profeetta, joka pedon nimissä oli tehnyt tunnustekoja ja johtanut harhaan sen merkin otta neet ja sen kuvaa kumartaneet ih mi set. Ne molemmat heitettiin elävinä tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle.
[21] Loput saivat surmansa mie kasta, joka lähti ratsastajan suus ta, ja kaikki linnut söivät heidän lihastaan itsensä kylläisiksi.