[1] Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jal ko jen alla ja pään pääl lä seppeleenä kaksitoista tähteä.
[2] Hän oli raskaana ja huusi tus kis saan synnytyspolttojen vaivaamana.
[3] Toinenkin tunnusmerkki nä kyi taivaalla: suuri tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja kruunu kaikissa seitsemässä päässä.
[4] Pyrstöllään se pyyhkäisi pois kolmanneksen taivaan tähdistä ja sinkosi ne maahan. Lohikäärme asettui synnyttävän naisen eteen nielaistakseen lapsen heti kun se syntyy.
[5] Nainen synnytti lapsensa, po jan, joka on paimentava maa il man kansoja rautaisella sauvalla. Tämä lapsi temmattiin Jumalan ja hä nen valtaistuimensa luo,
[6] ja nainen pakeni autiomaahan. Jumala on sinne valmistanut hä nel le turvapaikan, missä hänestä pidetään huolta tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää.
[7] Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät tais te luun lohikäärmettä vastaan. Lohikäär me enkeleineen teki vastarintaa
[8] mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa tai vaas sa.
[9] Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kut su taan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit.
[10] Minä kuulin, kuinka tai vaas sa sanottiin kovalla äänellä: – Nyt on pelastus tullut, meidän Juma lallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan val ta. Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja öin.
[11] He voittivat hänet, Karitsan veri ja heidän todistuksensa toi vat heille voiton. He eivät sääs tä neet henkeään vaan olivat valmiit kuolemaankin.
[12] Iloitkaa siis, taivaat ja te taivai den asukkaat! Mutta voi maata ja merta – Saatana on las keu tu nut teidän luoksenne! Se on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.
[13] Kun lohikäärme huomasi, että se oli syösty maahan, se lähti aja maan takaa naista, joka oli pojan synnyttänyt.
[14] Mutta naiselle annettiin suu ren kotkan siivet, jotta hän len täi si turvapaikkaansa autiomaahan. Siellä hän on suojassa käärmeeltä, ja hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta.
[15] Käärme syöksi kidastaan nai sen perään vesivirran, jotta virta veisi hänet mennessään,
[16] mutta maa auttoi naista: se avasi suunsa ja nielaisi virran, jon ka lohikäärme oli syössyt kidastaan.
[17] Lohikäärmeen raivo yltyi, ja se lähti sotimaan naisen muita lap sia vastaan, niitä, jotka ovat us kol li sia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle.
[18] Lohikäärme seisahtui meren rannalle.