[1] Ja Jaakob lähti matkaan ja tuli Idän miesten maalle.
[2] Ja katso, hän huomasi kedolla kaivon, ja katso, sen ääressä makasi kolme lammaslaumaa, sillä siitä kaivosta oli tapana juottaa laumoja. Ja kaivon suulla oli suuri kivi.
[3] Sentähden annettiin kaikkien laumojen kokoontua sinne ja sitten vieritettiin kivi kaivon suulta ja juotettiin lampaat, jonka jälkeen kivi taas pantiin paikoilleen kaivon suulle.
[4] Ja Jaakob sanoi heille: »Veljeni, mistä te olette?» He vastasivat: »Harranista olemme».
[5] Hän kysyi heiltä: »Tunnetteko Laabanin, Naahorin pojan?» He vastasivat: »Tunnemme».
[6] Ja hän kysyi heiltä: »Voiko hän hyvin?» He vastasivat: »Hyvin hän voi; ja katso, Raakel, hänen tyttärensä, tulee tuolla lammasten kanssa».
[7] Hän sanoi: »Vielä on täysi päivä ja liian aikaista koota lauma; juottakaa lampaat ja viekää ne takaisin laitumelle».
[8] He vastasivat: »Emme voi, ennenkuin kaikki laumat ovat koolla ja kivi on vieritetty kaivon suulta; sitten juotamme lampaat».
[9] Hänen vielä puhuessaan heidän kanssaan tuli Raakel isänsä lammasten kanssa, sillä hänen oli tapana olla paimenessa.
[10] Kun Jaakob näki Raakelin, enonsa Laabanin tyttären, ja enonsa Laabanin lampaat, astui hän esiin ja vieritti kiven kaivon suulta ja juotti enonsa Laabanin lampaat.
[11] Ja Jaakob suuteli Raakelia ja korotti äänensä ja itki.
[12] Niin Jaakob ilmoitti Raakelille, että hän oli hänen isänsä sukulainen ja Rebekan poika; ja Raakel riensi pois ja ilmoitti sen isällensä.
[13] Kun Laaban kuuli kerrottavan Jaakobista, sisarensa pojasta, riensi hän häntä vastaan, syleili ja suuteli häntä ja toi hänet kotiinsa; ja hän kertoi Laabanille kaikki, mitä oli tapahtunut.
[14] Ja Laaban sanoi hänelle: »Niin, sinä olet minun luutani ja lihaani». Ja hän asui hänen luonaan kuukauden päivät.
[15] Ja Laaban sanoi Jaakobille: »Olet tosin sukulaiseni, mutta palvelisitko silti minua palkatta? Sano minulle, mikä on palkkasi oleva.»
[16] Mutta Laabanilla oli kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Leea, nuoremman nimi oli Raakel.
[17] Ja Leealla oli sameat silmät, mutta Raakelilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot.
[18] Ja Jaakob rakasti Raakelia; niin hän sanoi: »Minä palvelen sinua seitsemän vuotta saadakseni Raakelin, nuoremman tyttäresi».
[19] Laaban vastasi: »Parempi on, että annan hänet sinulle, kuin että antaisin hänet jollekin toiselle; jää luokseni».
[20] Jaakob palveli siis seitsemän vuotta saadakseen Raakelin, ja ne tuntuivat hänestä muutamilta päiviltä; niin hän rakasti häntä.
[21] Senjälkeen Jaakob sanoi Laabanille: »Anna minulle vaimoni, sillä aikani on nyt kulunut umpeen, mennäkseni hänen tykönsä».
[22] Silloin Laaban kutsui kokoon kaikki sen paikkakunnan asukkaat ja laittoi pidot;
[23] mutta illalla hän otti tyttärensä Leean ja vei hänet hänen luokseen; ja hän yhtyi häneen.
[24] Ja Laaban antoi orjattarensa Silpan tyttärellensä Leealle orjattareksi.
[25] Aamulla hän näki, että se oli Leea. Ja hän sanoi Laabanille: »Mitä oletkaan minulle tehnyt? Olenhan palvellut sinua saadakseni Raakelin! Miksi petit minut?»
[26] Laaban vastasi: »Ei ole meidän maassamme tapana antaa nuorempaa ennen vanhempaa.
[27] Vietä nyt vain tämä hääviikko loppuun, niin annetaan sinulle toinenkin, kunhan olet palveluksessani vielä toiset seitsemän vuotta.»
[28] Ja Jaakob suostui siihen, ja kun hän oli viettänyt sen viikon loppuun, antoi Laaban myöskin tyttärensä Raakelin hänelle vaimoksi.
[29] Ja Laaban antoi orjattarensa Bilhan tyttärellensä Raakelille orjattareksi.
[30] Ja hän yhtyi myös Raakeliin, ja Raakel oli hänelle rakkaampi kuin Leea; ja hän palveli Laabanin luona vielä toiset seitsemän vuotta.
[31] Ja kun Herra näki, että Leeaa hyljittiin, avasi hän hänen kohtunsa; mutta Raakel oli hedelmätön.
[32] Niin Leea tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Ruuben, sanoen: »Herra on nähnyt minun kurjuuteni; nyt on mieheni rakastava minua».
[33] Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: »Herra on kuullut, että minua hyljitään, ja on antanut minulle myös tämän». Niin hän antoi hänelle nimen Simeon.
[34] Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: »Nyt kai mieheni vihdoinkin kiintyy minuun, sillä olenhan synnyttänyt hänelle kolme poikaa». Sentähden hän antoi hänelle nimen Leevi.
[35] Ja hän tuli vieläkin raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: »Nyt minä kiitän Herraa». Sentähden hän antoi hänelle nimen Juuda. Sitten hän lakkasi synnyttämästä.