[1] Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.
[2] Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: »Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi».
[3] Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: »Oletko sinä juutalaisten kuningas?» Hän vastasi hänelle ja sanoi: »Sinäpä sen sanot».
[4] Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: »En minä löydä mitään syytä tässä miehessä».
[5] Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: »Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti».
[6] Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.
[7] Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.
[8] Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.
[9] Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.
[10] Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.
[11] Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.
[12] Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.
[13] Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan
[14] ja sanoi heille: »Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,
[15] eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.
[16] Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän.»
[18] Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: »Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!»
[19] Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.
[20] Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.
[21] Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: »Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!»
[22] Niin hän puhui heille kolmannen kerran: »Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän.»
[23] Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.
[24] Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.
[25] Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.
[26] Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.
[27] Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.
[28] Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: »Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
[29] Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: ’Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet’.
[30] Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: ’Langetkaa meidän päällemme’, ja kukkuloille: ’Peittäkää meidät’.
[31] Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?»
[32] Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.
[33] Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
[34] Mutta Jeesus sanoi: »Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät». Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
[35] Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: »Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu».
[36] Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä
[37] ja sanoivat: »Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi».
[38] Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: »Tämä on juutalaisten kuningas».
[39] Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: »Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä.»
[40] Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: »Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
[41] Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt.»
[42] Ja hän sanoi: »Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi».
[43] Niin Jeesus sanoi hänelle: »Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.»
[44] Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,
[45] sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.
[46] Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: »Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni». Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.
[47] Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: »Totisesti, tämä oli vanhurskas mies».
[48] Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.
[49] Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.
[50] Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.
[51] Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.
[52] Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
[53] Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.
[54] Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
[55] Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
[56] Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.