[1] Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.
[2] Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.
[3] Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: »Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?» Mutta he olivat vaiti.
[4] Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.
[5] Ja hän sanoi heille: »Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?»
[6] Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.
[7] Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:
[8] »Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,
[9] niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: ’Anna tälle sija’, ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.
[10] Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: ’Ystäväni, astu ylemmäksi’. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.
[11] Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.»
[12] Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: »Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.
[13] Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;
[14] niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa.»
[15] Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: »Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!»
[16] Niin hän sanoi hänelle: »Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.
[17] Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina’.
[18] Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: ’Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä’.
[19] Toinen sanoi: ’Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä’.
[20] Vielä toinen sanoi: ’Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla’.
[21] Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: ’Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle’.
[22] Ja palvelija sanoi: ’Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa’.
[23] Niin Herra sanoi palvelijalle: ’Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;
[24] sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani’.»
[25] Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:
[26] »Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
[27] Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
[28] Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,
[29] etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä
[30] sanoen: ’Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi’?
[31] Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?
[32] Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.
[33] Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
[34] Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?
[35] Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!»