[1] Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta?
[2] Paljonkin, kaikin tavoin. Ju ma la on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille.
[3] Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?
[4] Ei toki! Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luo tettava. Onhan kirjoitettu: – Näin sinun sanasi osoittautuvat tosiksi ja sinä voitat, kun joudut oikeuteen.
[5] Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen – puhun nyt ihmisten tavoin – kun hän antaa vihan kohdata meitä?
[6] Ei suinkaan! Kuinka Jumala siinä tapauksessa voisi tuomita maailman?
[7] Mutta jos minun valheelli suu teni vain lisää Ju ma lan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sit ten tuomitaan syntisenä?
[8] Ei kai asia niin ole, kuin jotkut herjaajat väittävät meidän sa no van: »Tehdään vain pahaa, niin saadaan aikaan hyvää!» He kyllä saavat ansaitsemansa rangaistuksen.
[9] Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lain kaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin val las sa.
[10] Onhan kirjoitettu: – Ei ole yhtäkään vanhurskasta,
[11] ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.
[12] Kaikki ovat luopuneet ja käy neet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
[13] Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heil lä on kyykäärmeen myrkkyä,
[14] heidän suunsa on täynnä kat ke ria kirouksia.
[15] Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,
[16] tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.
[17] Rauhan tietä he eivät tunne,
[18] jumalanpelko on heille vie ras.
[19] Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vas taan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi.
[20] Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.
[21] Nyt Jumala on kuitenkin lais ta riippumatta tuonut ilmi van hurskautensa, josta laki ja pro fee tat todistavat.
[22] Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kris tuk seen, ja sen saavat omakseen kaik ki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa,
[23] sillä kaikki ovat tehneet syn tiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta
[24] mutta saavat hänen armostaan lah jaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut hei dät vapaiksi.
[25] Hänet Jumala on asettanut so vitusuhriksi, hänen verensä tuo so vituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyy dessään hän jätti men neen ajan syn nit rankaisematta,
[26] mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee van hurs kaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
[27] Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mi kä laki on saanut tämän ai kaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki.
[28] Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän us koo, ilman lain vaatimia tekoja.
[29] Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki,
[30] kun kerran Jumala on yksi ja ainoa. Hän tekee ympärileikatut vanhurskaiksi, jos he uskovat, ja ympärileikkaamattomat, kun he uskovat.
[31] Kumoammeko me siis lain ve toa mal la uskoon? Emme suin kaan, me päinvastoin vahvis tam me sen mitä laki sa noo.