[1] Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.
[2] Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.
[3] Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.
[4] Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.
[5] Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.
[6] Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.
[7] Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.
[8] Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.
[9] Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.
[10] Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.
[11] Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.
[12] Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.
[13] Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.
[14] Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.
[15] Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.
[16] Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.
[17] Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.
[18] Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.
[19] Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.
[20] Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.
[21] Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.
[22] Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
[23] Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
[24] Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.
[25] Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.
[26] Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.
[27] Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
[28] Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.
[29] Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.
[30] Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.
[31] Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.
[32] Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.
[33] Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.
[34] Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.
[35] Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.