[1] Viisas ottaa varteen isänsä moitteet, omahyväinen ei nuhteista piittaa.
[2] Hyvä sana ravitsee puhujansa, mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa.
[3] Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä, suupaltti kulkee turmioon.
[4] Laiska toivoo mutta ei saa, ahkera syö itsensä kylläiseksi.
[5] Oikeamielinen vihaa valheellisuutta, jumalaton levittää häpeän löyhkää.
[6] Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä, jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon.
[7] Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku, moni köyhyyttään valittava omistaa paljon.
[8] Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat, köyhää on turha uhkailla.
[9] Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
[10] Ylimielisyydestä koituu vain riitaa, viisas se, joka neuvoja kuulee.
[11] Mikä helposti tulee, se helposti menee, vähin erin kooten omaisuus karttuu.
[12] Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy.
[13] Joka halveksii neuvoja, maksaa kalliisti, joka käskyjä kunnioittaa, se palkitaan.
[14] Viisaan opetus on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
[15] Selkeä harkinta tuo arvostusta, mutta juonittelijan tie vie tuhoon.
[16] Viisas toimii kaikessa taitavasti, tyhmä panee näytteille tyhmyytensä.
[17] Petollinen sanansaattaja tuo tuhon, uskollinen lähetti tuo pelastuksen.
[18] Kuritonta odottaa köyhyys ja häpeä, kunnia sitä, joka nuhteita kuulee.
[19] Sydän iloitsee, kun toive täyttyy, pahasta luopuminen on houkalle kauhistus.
[20] Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon.
[21] Syntistä vainoavat tuskat ja vastukset, vanhurskas saa palkakseen onnen.
[22] Hyvä jättää perinnön lastenlapsilleenkin, syntisen varat talletetaan oikeamielisille.
[23] Köyhä saa raivioltaan kylliksi ruokaa, mutta vääryys vie viljan toisten käsiin.
[24] Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.
[25] Oikeamielinen saa syödä kyllikseen, jumalaton jää näkemään nälkää.