[1] Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.
[2] Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä.
[3] Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,
[4] ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä.
[5] Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: »Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?»
[6] Mutta hän sanoi heille: »Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
[7] mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’.
[8] Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä.»
[9] Ja hän sanoi heille: »Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.
[10] Sillä Mooses on sanonut: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’, ja: ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman’.
[11] Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: ’Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban’ – se on uhrilahja – -
[12] ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen.
[13] Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.»
[14] Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: »Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:
[15] ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
[16] Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon.»
[17] Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.
[18] Ja hän sanoi heille: »Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?
[19] Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu.» Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.
[20] Ja hän sanoi: »Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
[21] Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,
[22] aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
[23] Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen.»
[24] Ja hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saanut olla salassa,
[25] vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen jalkojensa juureen.
[26] Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.
[27] Niin Jeesus sanoi hänelle: »Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille».
[28] Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: »Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja».
[29] Ja hän sanoi vaimolle: »Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi».
[30] Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen hänestä.
[31] Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.
[32] Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.
[33] Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä
[34] ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: »Effata», se on: aukene.
[35] Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui, ja hän puhui selkeästi.
[36] Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.
[37] Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: »Hyvin hän on kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan».