[1] Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
[2] Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.
[3] Hän vastasi ja sanoi heille: »Mitä Mooses on teille säätänyt?»
[4] He sanoivat: »Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon».
[5] Niin Jeesus sanoi heille: »Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.
[6] Mutta luomakunnan alusta Jumala ’on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
[7] Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
[8] Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.’ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
[9] Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.»
[10] Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
[11] Ja hän sanoi heille: »Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
[12] Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin.»
[13] Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
[14] Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: »Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
[15] Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.»
[16] Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
[17] Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: »Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?»
[18] Mutta Jeesus sanoi hänelle: »Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
[19] Käskyt sinä tiedät: ’Älä tapa’, ’Älä tee huorin’, ’Älä varasta’, ’Älä sano väärää todistusta’, ’Älä toiselta anasta’, ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.»
[20] Mutta hän sanoi hänelle: »Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti».
[21] Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: »Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua».
[22] Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
[23] Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: »Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!»
[24] Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: »Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
[25] Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.»
[26] Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: »Kuka sitten voi pelastua?»
[27] Jeesus katsoi heihin ja sanoi: »Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista».
[28] Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: »Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua».
[29] Jeesus sanoi: »Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
[30] ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
[31] Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.»
[32] Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:
[33] »Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;
[34] ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös».
[35] Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: »Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme».
[36] Hän sanoi heille: »Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?»
[37] Niin he sanoivat hänelle: »Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi».
[38] Mutta Jeesus sanoi heille: »Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?»
[39] He sanoivat hänelle: »Voimme». Niin Jeesus sanoi heille: »Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
[40] mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu».
[41] Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.
[42] Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: »Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
[43] Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;
[44] ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.
[45] Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.»
[46] Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
[47] Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: »Jeesus, Daavidin poika, armahda minua».
[48] Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: »Daavidin poika, armahda minua».
[49] Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: »Kutsukaa hänet tänne». Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: »Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua».
[50] Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
[51] Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: »Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?» Niin sokea sanoi hänelle: »Rabbuuni, että saisin näköni jälleen».
[52] Niin Jeesus sanoi hänelle: »Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut». Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.