Skip to content
Opens in a new window

[1] Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Ju mala on suonut Makedonian seurakunnille.

[2] Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he ää rimmäi sessä köyhyydessäänkin osoittivat run sasta anteliaisuutta.

[3] Voin vakuuttaa, että he antoivat voimiensa mukaan, jopa yli voi miensa. Omasta aloitteestaan

[4] he pyytämällä pyysivät, että antaisimme heidän osallistua yh tei seen rakkaudentyöhön, pyhien avustamiseen.

[5] Eivätkä he tehneet vain sitä mitä olimme toivoneet, vaan ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mu kai se sti itsensä Herralle ja myös meille.

[6] Niinpä me kehotimme Titusta jatkamaan tätä rakkaudentyötä ja saatta maan sen teidän keskuudessanne päätökseen.

[7] Niin kuin teillä on runsain mi toin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tie toa, kaik kinaista intoa ja sitä rak kautta, joka meistä on tarttu nut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa anta es sanne.

[8] En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne ai toutta kertomalla toisten innosta.

[9] Tehän tunnette Herramme Jee suksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tei dän vuok senne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.

[10] Annan vain neuvon tässä asi assa. Siitä on hyötyä teille, jotka viime vuonna olitte alkamassa tätä työtä ja myös olitte siihen halukkaita.

[11] Saattakaa työnne nyt loppuun! Ha lusitte sitä innokkaasti, viekää se siis päätökseen mahdollisuuksienne mukaan!

[12] Jos antajalla on hyvää tahtoa, hänen lahjaansa pidetään arvossa sen mukaan, mitä hänellä on, eikä vaa dita sellaista, mitä hänellä ei ole.

[13] Tarkoitus ei toki ole, että mui den tilanteen helpottuessa te joutui sitte tiukalle. Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta.

[14] Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oi ke us ja kohtuus.

[15] Onhan kirjoitettu: – Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli ko onnut vähän, puuttunut mitään.

[16] Kiitos Jumalalle, joka on sytyttänyt myös Tituksen sy dä meen saman innon toimia teidän hyväksenne.

[17] Hän suostui pyyntööni; itse asias sa hän on niin innostunut, että hän nyt omasta halustaan lähtee teidän luok senne.

[18] Lähetämme hänen mukanaan matkaan myös erään toisen vel jen, jonka toimintaa evankeliumin hyväksi kiitetään kaikissa seurakunnissa.

[19] Lisäksi seurakunnat ovat valinneet hänet meidän matkatoveriksemme viemään tätä rakkaudenlahjaa, josta olemme huolehtineet Jumalan kunniaksi ja osoit taak sem me omaa alttiuttamme.

[20] Haluamme näin varmistautua siitä, ettei kukaan pääse moittimaan meitä tämän tuottoisan keräyksen hoidosta.

[21] Ajattelemme näet sitä, mikä on oikein myös ihmisten eikä yk sin Herran edessä.

[22] Lähetämme yhdessä heidän kanssaan matkaan vielä erään vel je mme, jonka innon olemme voi neet todeta monissa tilanteissa ja joka on nyt entistäkin paljon innokkaampi, koska hän luottaa lu jas ti teihin.

[23] Titus siis on kumppanini ja auttaa minua työssäni teidän hy väk senne, nämä veljemme taas ovat seu ra kun tien edustajia, he ovat Kristuksen kunnia.

[24] Antakaa nyt seurakuntien näh den heille todistus rakkau des tanne ja osoittakaa, että emme ole tur haan ylpeilleet teis tä.

Toinen Kirje Korinttilaisille — Chapters