Skip to content
Opens in a new window

[1] Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille ih mi sille puhutaan, vaan niin kuin pu hu taan vanhan luontonsa vallassa oleville, niille jotka ovat Kristuk sen tuntemisessa vielä pikkulapsia.

[2] Annoin teille ravinnoksi mai toa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet. Ette kes tä sitä vielä nytkään,

[3] sillä olette yhä vanhan luon tonne vallassa. Kun teillä kerran on keski näis tä kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne val litsee teitä ja te elätte niin kuin ih miset elävät.

[4] Jos yksi sanoo: »Minä olen Paa va lin puolella», toinen taas: »Minä Apolloksen», ettekö silloin ole kuin ihmiset ainakin?

[5] Mikä sitten Apollos on? Tai Paa vali? He ovat palvelijoita, jot ka ovat johtaneet teidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka Herra on hä nelle antanut.

[6] Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun.

[7] Istuttaja ei siis ole mitään, ei my ös kään kastelija, vaan kaikki on Ju ma lan kädessä, hän suo kas vun.

[8] Istuttaja ja kastelija ovat sa mas sa työssä, mutta kumpikin saa palkan oman työnsä mukaan.

[9] Me olemme Jumalan työ to vereita, te olette Jumalan pelto ja Ju ma lan ra kennus.

[10] Jumalalta saamani armon mu kaan olen taitavan rakentajan ta voin laskenut perustuksen, jolle joku toi nen rakentaa. Mutta ku kin katso koon, miten rakentaa.

[11] Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perus tusta ei kukaan voi laskea.

[12] Rakennetaanpa tälle pe rustuk selle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,

[13] aikanaan tulee ilmi, mitä ku kin on saanut aikaan. Tuo mio päi vä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin ai kaan saan nos on.

[14] Se, jonka rakennus kestää, saa palkan.

[15] Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pe las tuu, mutta kuin tulen läpi.

[16] Ettekö tiedä, että te olette Ju ma lan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

[17] Jos joku turmelee Jumalan temppe lin, Jumala saattaa tur mi oon hä net. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te.

[18] Älköön vain kukaan pettäkö it se ään. Jos joku teistä on ole vi naan viisas tässä maailmassa, hä nes tä täytyy ensin tulla hullu, jot ta hänestä tulisi viisas.

[19] Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: – Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa.

[20] Ja samoin: – Herra tietää vii sai den ajatukset, hän näkee ne turhanpäiväisiksi.

[21] Kenenkään ei siis pidä yl peil lä ihmisistä. Kaikkihan on teidän:

[22] Paavali, Apollos ja Keefas, maail ma, elämä ja kuolema, kaik ki nykyinen ja tuleva. Se kaikki on teidän,

[23] mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.

Ensimmäinen Kirje Korinttilaisille — Chapters