[1] Jeesus sai tietää fariseusten kuulleen, että hän kokosi ympä rilleen enem män opetuslapsia ja kas toi useampia kuin Johannes –
[2] tosin hän ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa.
[3] Silloin hän lähti Juudeasta ja siir tyi takaisin Galileaan.
[4] Hänen oli kuljettava Samarian kaut ta.
[5] Matkallaan Jeesus tuli Sykarnimi seen Samarian kaupunkiin. Sen lä hellä oli maaalue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille,
[6] ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kai volle. Oli keskipäivä, noin kuu des tunti.
[7] Eräs samarialainen nainen tuli nou tamaan vettä, ja Jeesus sanoi hä nelle: »Anna minun juoda astiastasi.»
[8] Opetuslapset olivat menneet kau pun kiin ostamaan ruokaa.
[9] Samarialaisnainen sanoi: »Sinä hän olet juutalainen, kuinka sinä pyy dät juotavaa samarialaiselta naiselta?» Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisis sä samarialais ten kanssa.
[10] Jeesus sanoi naiselle: »Jos tie täisit, minkä lahjan Jumala on an tanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse hä neltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.»
[11] Nainen sanoi: »Herra, eihän si nulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit?
[12] Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saa neet tämän kaivon? Hän joi itse tä män kaivon vettä, ja sitä joivat hä nen poikansa ja hänen kar jansa kin.»
[13] Jeesus vastasi hänelle: »Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano,
[14] mutta joka juo minun anta maani vettä, ei enää koskaan ole janois saan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.»
[15] Nainen sanoi: »Herra, anna mi nulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa.»
[16] Jeesus sanoi hänelle: »Mene ha ke maan miehesikin tänne.»
[17] »Ei minulla ole miestä», nai nen vastasi. Jeesus sanoi: »Totta puhuit: ei sinulla ole miestä.
[18] Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta.»
[19] Nainen sanoi: »Herra, minä huo maan, että sinä olet profeetta.
[20] Meidän isämme ovat ku mar ta neet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuo rella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa.»
[21] Jeesus vastasi: »Usko minua, nai nen: tulee aika, jolloin ette ru koile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
[22] Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pe lastaja nousee juutalaisten keskuudesta.
[23] Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat ru koi le vat Isää hengessä ja to tuu dessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo.
[24] Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee ru koilla hengessä ja totuudessa.»
[25] Nainen sanoi: »Minä tiedän kyllä, että Messias tulee.» – Messias tar koittaa Kristusta. – »Kun hän tu lee, hän ilmoittaa meille kaiken.»
[26] Jeesus sanoi: »Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.»
[27] Juuri silloin tulivat opetus lap set paikalle. Heitä hämmästytti, että Jee sus puhui naisen kanssa, mutta ku kaan ei kuitenkaan kysynyt, mitä hän tahtoi ja miksi hän puhui naiselle.
[28] Nainen jätti vesiruukkunsa sii hen, meni kaupunkiin ja sanoi ih mi sille:
[29] »Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?»
[30] Ihmiset lähtivät kaupungista ja tu livat Jeesuksen luo.
[31] Sillä välin opetuslapset sanoi vat Jeesukselle: »Rabbi, tule syö mään.»
[32] Mutta hän sanoi heille: »Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.»
[33] Opetuslapset kummastelivat keske nään: »Onko joku tuonut hä nelle syötävää?»
[34] Mutta Jeesus jatkoi: »Minun ruo kani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.
[35] Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvös tä korjuuseen.’ Minä sanon: Katso kaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi.
[36] Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elä mään, ja kylväjä saa iloi ta yh dessä kor jaajan kanssa.
[37] Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toi nen kylvää, toinen korjaa.’
[38] Minä olen lähettänyt teidät korjaa maan satoa, josta ette ole nä h neet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.»
[39] Monet tuon Samarian kaupun gin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: »Hän kertoi mi nulle kaiken mitä olen teh nyt.»
[40] Kun samarialaiset tulivat Jee suksen luo, he pyysivät häntä jää mään kaupun kiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi.
[41] Yhä useammat uskoivat Jee suk seen kuultuaan hänen itsensä puhuvan,
[42] ja he sanoivat naiselle: »Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän to della on maailman pelastaja.»
[43] Kahden päivän kuluttua Jeesus sitten lähti Galileaan.
[44] Hän oli itse sanonut, ettei pro feettaa pidetä arvossa kotiseudul laan,
[45] mutta kun hän nyt tuli Gali leaan, galilealaiset ottivat hänet ystä välli se sti vastaan. Hekin olivat käyneet Jerusalemissa juhlilla ja nähneet, mitä Jeesus siellä juhlan aikana teki.
[46] Jeesus tuli taas Galilean Kaa naan, missä hän oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli ku nin kaan virkamies, jonka poika oli sairaana.
[47] Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juu deas ta Galileaan hän lähti Jee suksen luo ja pyysi, että tämä tulisi paranta maan pojan, joka oli kuolemaisillaan.
[48] Jeesus sanoi hänelle: »Te ette us ko, ellette näe tunnustekoja ja ih meitä.»
[49] Mutta virkamies pyysi: »Herra, tule, ennen kuin poikani kuo lee.»
[50] Silloin Jeesus sanoi: »Mene ko tiisi. Poikasi elää.» Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti.
[51] Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja ker toi vat pojan parantuneen.
[52] Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoi vat: »Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.»
[53] Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: »Poikasi elää», ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.
[54] Tämä oli Jeesuksen toinen tunnus teko, ja hän teki sen tultuaan Juu de asta Galileaan.