[1] »Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastar haan por tista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo.
[2] Se, joka menee portista, on lampaiden paimen.
[3] Hänelle vartija avaa portin, ja lam paat kuuntelevat hänen ään tään. Hän kutsuu lampaitaan ni meltä ja vie ne lai tumelle.
[4] Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lam paat seuraavat häntä, koska ne tun te vat hänen äänensä.
[5] Vierasta ne eivät lähde seuraa maan vaan karkaavat hänen luo taan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä.»
[6] Jeesus esitti heille tämän ver tauk sen, mutta he eivät ymmär tä neet, mitä hän puheellaan tarkoitti.
[7] Siksi Jeesus jatkoi: »Totisesti, totisesti: minä olen lampai den portti.
[8] Ne, jotka ovat tulleet ennen mi nua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä.
[9] Minä olen portti. Se, joka tulee si sään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.
[10] Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yl täkylläi sen elämän.
[11] »Minä olen hyvä paimen, oikea pai men, joka panee henkensä alt tiiksi lampaiden puolesta.
[12] Palkkarenki ei ole oikea pai men eivätkä lampaat hänen omi aan, ja niinpä hän nähdessään suden tu le van jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman,
[13] koska palkkapaimen ei välitä lampaista.
[14] »Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat mi nut,
[15] niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni altti iksi lampaiden puolesta.
[16] Minulla on myös muita lam paita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee pai men taa. Ne kuu levat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
[17] »Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin.
[18] Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä.»
[19] Nämä sanat synnyttivät taas kiis taa juutalaisten kesken.
[20] Monet heistä sanoivat: »Hänessä on paha henki, hän on järjiltään. Mitä te häntä kuuntelette?»
[21] Toiset taas sanoivat: »Noin ei puhu sellainen, jossa on paha henki. Ja pystyi sikö paha henki avaa maan sokeiden silmät?»
[22] Oli talvi, ja Jerusalemissa vie tettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa.
[23] Kun Jeesus käveli temppeli alu eella Sa¬lomon pylväikössä,
[24] juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: »Kuinka kauan sinä kiu saat mei tä? Jos olet Messias, sano se suo raan.»
[25] Jeesus vastasi: »Minähän olen sano nut sen teille, mutta te ette usko. Te ot, jotka minä teen Isäni nimissä, to distavat minusta.
[26] Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani.
[27] Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seu raa vat minua.
[28] Minä annan heille ikuisen elä män. He eivät koskaan joudu huk kaan, eikä kukaan riistä heitä mi nulta.
[29] Isäni, joka on heidät minulle an tanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä.
[30] Minä ja Isä olemme yhtä.»
[31] Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen.
[32] Jeesus sanoi heille: »Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen ki vittää minut?»
[33] Juutalaiset vastasivat: »Emme me sinua minkään hyvän teon tä h den kivitä, vaan jumalanpilkan tä h den. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.»
[34] Jeesus vastasi: »Eikö teidän laissanne sanota: ’Minä sanoin: te olette jumalia.’?
[35] Niitä, jotka saivat Jumalan il moi tuk sen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyh jäksi.
[36] Isä on minut pyhittänyt ja lä hettä nyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?
[37] Jos minä en tee Isäni tekoja, äl kää uskoko minua.
[38] Mutta jos teen, uskokaa te ko jani, vaikka ette minua uskoi sikaan. Silloin te opitte ymmär tämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä.»
[39] Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuk sen kiinni, mutta hän ei jää nyt heidän käsiinsä.
[40] Jeesus meni jälleen Jordanin toi selle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa,
[41] ja hänen luokseen tuli paljon ih mi siä. He sanoivat: »Johannes ei teh nyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä hän tästä miehestä sanoi, on totta.»
[42] Monet uskoivat siellä Jeesuk seen.