[1] »Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi.
[2] Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle.
[3] Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.
[4] Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille. »En ole aikaisemmin puhunut teille tästä, koska olen itse ollut kanssanne.
[5] Mutta nyt minä menen hänen luok seen, joka on minut lähettänyt. Ku kaan teistä ei kysy minulta, minne minä me nen,
[6] vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin.
[7] Mutta minä sanon teille to tuu den: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puo lus taja voi tulla luoksenne. Mutta men tyäni pois minä lähetän hänet luoksenne,
[8] ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurs kaus ja mitä tuomio.
[9] Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
[10] vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,
[11] ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
[12] »Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan.
[13] Kun Totuuden Henki tulee, hän joh taa teidät tuntemaan koko to tuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
[14] Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
[15] Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille il moittaa.
[16] Vielä vähän aikaa, ettekä te näe mi nua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen.»
[17] Jotkut opetuslapsista kyselivät toi siltaan: »Mitä hän oikein tar koittaa sanoessaan: ’Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän ai kaa, ja te näette minut jälleen’? Ja mitä hän tarkoittaa, kun sanoo menevänsä Isän luo?»
[18] »Miksi hän puhuu vähästä ajasta?» he ihmettelivät. »Ei hänen pu hettaan ymmärrä.»
[19] Jeesus huomasi, että heidän teki mieli kysyä häneltä. Hän sanoi heille: »Sekö teitä askarruttaa, että sanoin: ’Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen’?
[20] Totisesti, totisesti: te saatte it keä ja valittaa, mutta maailma iloit see. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.
[21] Nainen, joka synnyttää, tuntee tus kaa, kun hänen hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt maailmaan.
[22] Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.
[23] Sinä päivänä te ette kysy mi nulta mitään. »Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.
[24] Tähän asti te ette ole pyytäneet m i tään minun nimessäni. Pyy täkää, niin te saatte, ja teidän ilon ne on täydellinen.
[25] »Olen puhunut tästä teille ver tauk sin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä.
[26] Sinä päivänä te esitätte pyyn tönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puo leen teitä auttaakseni.
[27] Rakastaahan Isä itse teitä, kos ka te olette rakastaneet minua ja us ko neet, että olen tullut Jumalan luota.
[28] Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.»
[29] Opetuslapset sanoivat: »Nyt sinä pu hut selvin sanoin, et enää vert auk sin.
[30] Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskom me, että olet tullut Jumalan luota.»
[31] »Nyt te kyllä uskotte», sanoi Jee sus.
[32] »Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin te joudutte hajalle, kuka min ne kin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani.
[33] Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maail massa te olette ahtaalla, mutta py sy kää rohkeina: minä olen voittanut maailman.»