[1] Israel oli kukoistava viiniköynnös, joka kantoi paljon hedelmää. Mitä runsaammin se tuotti hedelmää, sitä enemmän se rakensi alttareita. Mitä vauraammaksi maa tuli, sitä komeampia patsaita Israel pystytti.
[2] Se luisui eroon Jumalasta, nyt se saa katua. Herra kaataa sen alttarit, lyö murskaksi sen patsaat.
[3] Nyt he sanovat: »Meillä ei ole enää kuningasta, koska emme ole totelleet Herraa, mutta mitä hyötyä meillä enää olisi kuninkaasta!»
[4] Tyhjiä ovat kuninkaat puhuneet, vannoneet väärin, tehneet liittoja. Mutta tuomio on versonut kuin myrkkykasvi pellon vaossa.
[5] Bet-Avenin sonninkuvien vuoksi Samarian asukkaat joutuvat pelon valtaan. Kansa valittaa ja Samarian papit puhkeavat huutoon, sillä kaupungin loisto on mennyttä.
[6] Kansa kaikkineen viedään Assyriaan, annetaan lahjana suurkuninkaalle. Efraim saa surkean lopun, Israelin suunnitelmat sortuvat.
[7] Samaria ja sen kuningas tuhoutuvat, huuhtoutuvat pois kuin lastu aaltoihin.
[8] Bet-Avenin uhrikukkulat hävitetään, sillä ne ovat olleet Israelille synniksi. Orjantappuraa ja ohdaketta on kasvava niiden alttareilla. Ihmiset sanovat vuorille: »Peittäkää meidät», ja kukkuloille: »Kaatukaa meidän päällemme!»
[9] – Israel, sinä olet tehnyt syntiä Gibean päivistä asti, et ole yhtään muuttunut. Saat olla varma, että Gibeassa syttyy sota ja se tuhoaa vääryydentekijät.
[10] Minä rankaisen sinua niin kuin katson oikeaksi. Kansat kokoontuvat sinua vastaan, sinut vangitaan kaksinkertaisen rikoksesi vuoksi.
[11] Efraim oli kuin vankka hieho, puimaan opetettu. Kun tulin sen luo ja näin sen vahvan niskan, minä valjastin sen. Juuda kynti, Jaakob äesti.
[12] Minä sanoin: »Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta! Raivatkaa itsellenne uudispelto! Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä tulen varmasti ja annan teille siunauksen sateen.»
[13] Mutta te olette kyntäneet jumalattomuuden peltoa, korjanneet vääryyden satoa, syöneet valheen hedelmää. Te olette luottaneet omiin neuvoihinne ja suureen sotajoukkoonne.
[14] Teidän maassanne nousee taistelun pauhu, linnoituksenne tuhotaan niin kuin Salman tuhosi sodan päivinä Bet-Arbelin. Siellä äidit lapsineen ruhjottiin kuoliaaksi.
[15] Samoin käy Betelille teidän määrättömän pahuutenne tähden. Aamunkoitteessa isketään kuoliaaksi Israelin kuningas.